sunnuntai 20. joulukuuta 2015

LINKIT TOIMIVAT TAAS!

Eduskunnan verkkopalvelun teknisten virheiden takia ARA-kirjoituksia -blogin ja blogiperheen muiden blogien kaikki linkit eivät toimineet keväällä 2015. Blogikirjoitteluun tuli pitkä tauko, mutta nyt ainakin suurin osa blogien linkeistä näyttää toimivan, joten uusia kirjoituksia alkaa taas ilmestyä blogiperheen kaikkiin blogeihin.

ARA-kirjoituksia -blogin lisäksi blogiperheeseen kuuluvat tällä hetkellä seuraavat blogit, joiden ensimmäiseen kirjoitukseen pääsee seuraavista linkeistä:

 ARA-KIRJOITUKSIA

ASUMISOIKEUSASUKKAAT

ASUNTORAKENTAMISEN KEHITYSSÄÄTIÖ

AVAIN ASUMISOIKEUS OY

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ


torstai 14. toukokuuta 2015

EDUSKUNNAN VERKKOPALVELUN "TEKNINEN VIRHE" - KAIKKI LINKIT EIVÄT TOIMI


ARA-kirjoituksia -blogin kuten myös blogiperheen muidenkaan blogien kaikki linkit eivät enää toimi. Ts. on linkkejä, jotka eivät aukaise tiettyä sivua tai asiakirjaa. "Vika" näyttää koskevan monia "eduskuntalinkkejä", jotka aikaisemmin toimivat, mutta ovat lakanneet toimimasta. Linkin "klikkaamisen" jälkeen tulee ilmoitus:
"Pyytämääsi sivua ei valitettavasti löytynyt"
Sivu on voitu siirtää tai poistaa. Koeta etsiä uudelleen esim. haun avulla.
Voit lähettää meille myös palautetta kadonneesta sivusta: Anna palautetta eduskunnan verkkosivuista.
Tämän kirjoittajan palautteeseen ja kysymykseen
Miksi 30.11.2010 pidetyn täysistunnon pöytäkirjan kohdassa 23 (Hallituksen esitys laiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta) oleva linkki keskusteluun ei toimi?
Pöytäkirjan tiedot ovat:
Täysistunnon pöytäkirja 122/2010 vp
PTK 122/2010 vp
Tarkistettu versio 2.0
122. TIISTAINA 30. MARRASKUUTA 2010
eduskuntatiedotuksen verkkotuottaja Petteri Nyman vastasi 27.4.2015 seuraavasti:
Hei
Kiitos palautteestanne.  Tarkistin oheisen ja kyseessä on verkkopalvelun tekninen virhe. Olen lähettänyt tästä selvityspyynnön virheen korjaamista varten.
Pahoitteluni virhetilanteen aiheuttamasta haitasta.
Ystävällisin terveisin 
Petteri Nyman
verkkotuottaja
eduskuntatiedotus
09 432 2191
00102 EDUSKUNTA
Verkkotuottaja Nymanin yhteystiedot annetaan tässä sitä varten, jotta lukijat voisivat ilmoittaa hänelle toimimattomista eduskuntalinkeistä. Näin Nyman saa tietää "virheestä" ja voi lähettää "selvityspyynnön virheen korjaamista varten".

"Teknisestä virheestä" johtuen tämän blogin kirjoitusten jotkut linkit eivät ehkä toimi. Näin esimerkiksi linkki em. eduskunnan täysistunnon keskusteluun ja linkit eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuihin ja kannanottoihin eivät toimi. Oikeusasiamiehen verkkosivuilla "viasta" tiedotetaan seuraavasti: 
RATKAISUTIETOKANTAAN EI NYT PÄÄSE 
Oikeusasiamiehen ratkaisutietokantaan ei tällä hetkellä ole yhteyttä. Tilanne liittyy eduskunnan uuden verkkopalvelun avautumiseen 23.4. Vikaa selvitellään. Pahoittelemme asiaa.
Mikäli tarvitsette kiireisesti jotain ratkaisua, olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä oikeusasiamiehen kansliaan osoitteella oikeusasiamies (at) eduskunta.fi tai puhelimitse (09) 432 3381.
Vikaa on etsitty eduskunnassa jo kuukauden verran ja veronmaksajien rahaa palaa etsintätyössä kuten kaikissa muissakin valtion verkkopalvelujen uudistuksissa. Pitäisikö tästä tehdä jo kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle?

torstai 7. toukokuuta 2015

 ARA JA JÄLKILASKELMAFARSSI


Seuraavassa on kuvattu jälkilaskelmafarssin keskeiset vaiheet käytettävissä olleiden dokumenttien perusteella. Keskeisissä rooleissa farssissa ovat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja erityisesti ylitarkastaja Mirja Suopanki sekä asumisoikeusyhtiöiden johtajat. Narrin rooliin farssissa joutuivat taas jälleen kerran asumisoikeusasukkaat, jotka olivat uskoneet naivisti, että vuoden 2010 asumisoikeuslain muutokset toisivat parannusta asukkaiden tiedonsaantioikeuteen heiltä käyttövastikkeissa kerättyjen varojen käytössä. Jälkilaskelmafarssin vaiheet aikajärjestyksessä ovat seuraavat (lihavoinnit ja kommentit ovat tämän kirjoittajan):

1 JÄLKILASKELMAN LAATIMINEN ASUMISOIKEUSLAIN MUKAAN


Asumisoikeuslakiin (Laki asumisoikeusasunnoista 16.7.1990/650) vuonna 2010 tehdyn lakimuutoksen 16 d §:ssä (21.12.2010/1256) säädetään yleishyödyllisen yhteisön omistajan tiedonantovelvollisuudesta käyttövastikkeiden perusteista jälkilaskelmien osalta seuraavaa:
Asumisoikeustalon omistajan on laadittava kirjanpitoonsa perustuva koko yhteisöä ja asumisoikeustaloa koskeva jälkilaskelma, josta käy ilmi, mitä menoeriä on tilikauden aikana katettu käyttövastikkeilla ja paljonko tilikaudelta on syntynyt rahoitusylijäämää tai -alijäämää. Lisäksi jälkilaskelmassa on selvitettävä yhteisölle kumulatiivisesti kertynyt rahoitusylijäämä tai –alijäämä sekä ilmoitettava paljonko kumulatiivisesti kertyneeseen ylijäämään sisältyy korjausvarausta.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen -kohdassa (21.12.2010/1256)  säädetään:
Ensimmäinen 16 d §:n 3 momentin mukainen jälkilaskelma on laadittava vuodelta 2011.
Ensimmäinen 16 d §:n 2 momentin mukainen käyttövastikkeen määräytymislaskelma on laadittava vuodelle 2012.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

2 JÄLKILASKELMAN LAATIMINEN ARAN KAYTTÖVASTIKEOPPAAN MUKAAN


Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) 23.8.2012 julkaisemassa oppaassa "Opas asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden määritykseen" (käyttövastikeoppaassa) kerrotaan sivulla 12, että ”Asumisoikeuslakiin 1.1.2011 tulleen muutoksen mukaiset jälkilaskelmat tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2011 perityistä käyttövastikkeista”. Käyttövastikeoppaassa on kaksi ARAn suositusta jälkilaskelmamalleiksi.

Myös ARAn käyttövastikeoppaan 22.1.2013 päivitetyssä versiossa todetaan sivulla 14, että ”Asumisoikeuslakiin 1.1.2011 tulleen muutoksen mukaiset jälkilaskelmat tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2011 perityistä käyttövastikkeista”. Oppaan mukaan...
Jälkilaskelma on tilinpäätöshetkellä eri vastiketuloista ja niillä katettavista menoista laadittu suoriteperusteinen rahavirtalaskelma. Jälkilaskelmassa huomioidaan rahan todellinen liikkuminen, ei esimerkiksi tehtyjä varauksia tai poistoja. Kirjanpitoon syötetään talokohtaisesti vastiketuotot ja laskutuksiin perustuvat talokohtaiset menot. Jälkilaskelman luvut otetaan suoraan kirjanpidon talokohtaisista toteutumaluvuista.
Asumisoikeustalon omistajan on laadittava jälkilaskelma koko yhteisöstä ja erikseen kaikista asumisoikeustaloista. Laskelmasta tulee käydä ilmi, mitä eriä on tilikauden aikana katettu käyttövastikkeilla ja paljonko tilikaudelta on syntynyt rahoitusyli- tai -alijäämää. Lisäksi yhteisön jälkilaskelmasta tulee käydä ilmi esimerkiksi taseeseen aktivoidut menot (pitkäaikaiset menot, jotka on kirjattu taseeseen), asumisoikeusrahaston lisäykset ja vähennykset ja uudiskohteisiin kohdistuneet lainojen nostot, jotta jälkilaskelma voidaan täsmäyttää kirjanpitoon yhteisötasolla. Hoitomenojen, joita ei saa tasata, yli- ja alijäämä siirretään tulevan vuoden vastikelaskelmaan kuitenkin siten, että vastikkeiden kehitys pysyy tasaisena. Myös tasattavista menoista kertynyt yli- tai alijäämä siirretään seuraavan vuoden käyttövastikelaskelmaan.
Lisäksi jälkilaskelmassa on selvitettävä sekä kohteille että yhteisölle kumulatiivisesti kertynyt rahoitusylijäämä tai -alijäämä sekä ilmoitettava paljonko kumulatiivisesti kertyneeseen ylijäämään sisältyy korjausvarausta.
Oppaassa on tekstin viereen merkitty vihreällä pystyviivalla muuttunut tai uusi aineisto. Esimerkiksi edellä esitetyn lainauksen kaksi viimeistä kappaletta on oppaan 22.1.2013 päivitetystä versiosta. Se löytyy pdf-tiedostona ARAn verkkosivuilta kohdasta ARA-tietopankki/ARAn julkaisut/Oppaat.


3 ARAN ILMOITUS 24.8.2012, ETTÄ JÄLKILASKELMIA VUODELTA 2011 EI TARVITSE ANTAA


Sähköpostivastauksessaan 24.8.2012 AVAIN Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtajan Maarit Toverin sähköpostiviestiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ylitarkastaja Mirja Suopanki ilmoittaa, että...
Kuten puhelimessa sanoin, vuoden 2013 määräytymislaskelmia ei tarvitse muokata uudestaan. Hyvä, että saatte vuoden 2014 talousarviot uuden ohjeistuksen mukaan. Jälkilaskelmat myös meneillään olevasta vuodesta toivottavasti onnistuvat uuden ohjeen mukaan. 
Viestissään 24.8.2012 ylitarkastaja Suopankille toimitusjohtaja Toveri oli pyytänyt ylitarkastajaa vahvistamaan tämän puhelimitse antaman tiedon, että ”voimme käyttää jo kierroksille lähteneitä oheisia talousarvio ja käyttövastikkeen määräytymislaskelmia vuoden 2013 osalta ja vuoden 2014 talousarviot ja käyttövastikkeen määräytymislaskelmat tehdään uuden ohjeistuksen mukaan”. Toverin mukaan
Meillä lomakkeiden esittely tehtiin asukasseminaareissa jo elokuun 15. ja 16. päivä. Jos muutoksia raporttipohjiin vuodelle 2013 tehtäisiin, kierrokset pitäisi järjestää uudelleen. Vuoden 2013 talousarviot ja määräytymislaskelmat ovat muutoinkin jo siinä vaiheessa, että niihin mahdollisesti tarvittavia muutoksia ei keritä tekemään ohjelmistoihin hallituksen ja asukasdemokratian käsittelyjen vaatimassa aikataulussa.

Kommentti:


AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaana ja asukkaiden edustajana on todettava, että asukasseminaarit ja asukasdemokratia eivät ole ennenkään olleet mikään este yhtiölle päättää asioista mielensä mukaan. En muista yhtään tapausta, että ”asukasdemokratiakierrokset” tai muut ”kierrokset” olisivat jotenkin vaikuttaneet yhtiön toimintaan tai päätöksiin. Yhtiö ei ole välittänyt ”asukasdemokratiaelinten” antamista lausunnoista taloyksikkö-, alue- ja valtakunnallisella tasolla edes niin paljon, että olisi vaivautunut edes kommentoimaan niitä jollakin tavalla. Ja vuoden 2014 alusta se lakkautti asukashallinnon alue- ja valtakunnallisen tason.

Mainittakoon, että ylitarkastaja Suopankin ja toimitusjohtaja Toverin sähköpostikirjeenvaihto on ARAn 23.8.2012 julkaiseman käyttövastikeoppaan liitteenä elimellisenä osana ko. opasta, mitä monet AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaat ja asukkaiden edustajat ovat ihmetelleet, sillä ARAn verkkosivuilta ladatusta oppaasta puuttuu Suopankin ja Toverin sähköpostikeskustelu. Tämän kirjoittajat tiedustellessa lokakuussa 2012 ylitarkastaja Suopankilta, että onko vastaava keskustelu käyty myös muiden asumisoikeusyhtiöiden toimitusjohtajien kanssa ja onko se liitetty kunkin yhtiön jakaman käyttövastikeoppaan loppuun ko. yhtiön asukkaiden ihmeteltäväksi, niin ARA (Suopanki) vastasi, että ”ARA ei ota kantaa tähän asiaan”.


4 YLITARKASTAJA SUOPANKI 8.10.2012: "LAISSA ON JÄLLEEN PIENI VIRHE"


Kun eräät AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaiden edustajat huomasivat ARAn käyttövastikeoppaasta, että ARA on antanut yhtiölle oikeuden olla antamatta jälkilaskelmaa vuodelta 2011, rohkeimmat heistä uskalsivat ryhtyä kyselemään ARAlta, millä perusteella yhtiön ei tarvitse antaa jälkilaskelmaa vuodelta 2011. ARAn puolesta ylitarkastaja Suopanki vastasi AVAIN Asumisoikeus Oy:n Helsingissä sijaitsevan kohteen Paciuksenkaari 10-12:n asukastoimikunnan puheenjohtajalle Harri Kempille 8.10.2012 seuraavaa:
Nyt tuli pikkuinen mutka matkaan eli laissa on jälleen pieni virhe. Jälkilaskelmat (uuden lain mukaiset) piti tehdä vuoden 2011 käyttövastikkeista, mutta uuden lain mukaiset käyttövastikkeet piti määritellä vasta vuodelle 2012. Eli…mistä yhtiöt saavat uuden lain mukaisen yli/alijäämän, kun ei vastikkeita ole edes vuonna 2011 määritelty uuden lain mukaan, siis ei eritelty ei-tasattaviin ja tasattaviin kustannuksiin eikä korjauksiin erikseen. Jälkilaskelmat olisi ehdottomasti pitänyt vaatia laissa laadittavaksi vasta vuoden 2012 käyttövastikkeista.
Täällä ARAssa on yritetty lakia laatiessa vaikuttaa tuohon asiaan, mutta tulokset ovat jääneet olemattomiksi. Yritämme asiaa tutkia vielä lisää. Parempi tietää tarkalleen, mistä puhuu ja miten asioiden olisi pitänyt mennä.
Toisessa viestissään 8.10.2012 Paciuksenkaari 10-12:n asukastoimikunnan puheenjohtajalle ylitarkastaja Suopanki kirjoittaa:
Asumisoikeustalon omistajan on lain (650/1990) mukaan annettava asumisoikeustalon asukkaille tiedot käyttövastikkeen määräytymisen ja sen tasaamisen perusteista, tasauksen vaikutuksesta käyttövastikkeeseen sekä käyttövastikkeilla kerättyjen varojen käytöstä (jälkilaskelmat) yhteishallintolain mukaisesti. Ensimmäinen asumisoikeuslain 16 d §:n 3 momentin mukainen jälkilaskelma on laadittava vuodelta 2011. Ensimmäinen 16 d §:n 2 momentin mukainen käyttövastikkeen määräytymislaskelma on laadittava vuodelle 2012.
Koska käyttövastikkeet ovat vuodelta 2011 laadittu ennen lainmuutosta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi ei-tasattavia ja tasattavia kustannuksia ei ole eritelty, ei voida vuoden 2011 käyttövastikkeista tehdä uuden lain mukaista jälkilaskelmaa vaan jälkilaskelma on mahdollista tehdä vasta vuoden 2012 käyttövastikkeista.

Kommentti:


Suopankin ilmoituksiin viitaen todettakoon, että vuoden 2011 alussa voimaan tullut lakimuutos ei tullut yllätyksenä asumisoikeusyhtiöille. Esimerkiksi AVAIN Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Toveri kertoi talohallitusten (nyk. asukastoimikuntien) puheenjohtajien Keski-Suomen aluekokouksessa 3.11.2010, että ensi vuoden [2011] talousarvio- ja käyttövastikkeiden määräytymislaskelmissa ennakoidaan vuoden 2011 alussa voimaan tuleva lakimuutos. Tämä ennakointi näkyi yhtiön eri kohteidensa asukkaiden kokouksille lähettämissä talousarvio- ja käyttövastikkeen määräytymislaskelmissa vuodelle 2011. ”Ennakoinnilla” on myöhemmin. puolusteltu myös sitä, että vertailtavuus vuoden 2010 talousarvion ja vuoden 2010 toteumaraportin välillä oli mahdotonta erilaisten esitystapojen johdosta. Yhtiö ei voi siten puolustella jälkilaskelman puuttumista vuodelta 2011 riittämättömällä ajalla.


5 ASUNTOMINISTERI KIURU 29.10.2012: "LAISSA EI OLE VIRHETTÄ"


Asuntoministeri Krista Kiuru ilmoitti sähköpostiviestissään 29.10.2012 Harri Kempille, että vuoden 2010 lakimuutoksessa ei ole virhettä. Asuntoministeri kirjoittaa viestissään seuraavaa:
Olette toimittanut ympäristöministeriöön kirjeenvaihtoa liittyen asumisoikeusasunnoista annetun lain soveltamiseen ja ARAn toimintaan. Kirjeissänne esittämienne seikkojen osalta toteankin seuraavaa:
Viittaamanne asumisoikeuslain muutos on tullut voimaan vuoden 2011 alussa. Lainmuutoksen tavoitteena oli parantaa asumisoikeusjärjestelmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä nimenomaan asukkaiden suuntaan, sekä parantaa asukkaiden tiedonsaantimahdollisuuksia. Asumisoikeuslaki valmisteltiin hyvässä yhteistyössä ARAn kanssa ja siitä kuultiin useita eri tahoja, jotta mahdollisimman monen eri tahon tarpeet tulivat huomioon otetuiksi.
Lainmuutoksella asumisoikeuslain säännöksiä käyttövastikkeen määräytymisen ja sillä katettavien menojen suhteen tarkennettiin ja omistajan tiedonantovelvollisuutta käyttövastikkeiden perusteista lisättiin. Lain voimaantulosäännöksen mukaisesti asumisoikeustalojen omistajayhteisöjen on laadittava ensimmäinen asumisoikeuslain 16 d §:n 3 momentin mukainen jälkilaskelma vuodelta 2011. Edelleen ensimmäinen asumisoikeuslain 16 d §:n 2 momentin mukainen käyttövastikkeen määräytymislaskelma on laadittava vuodelta 2012. ARA on myös antanut voimassaolevaa lakia täydentävän ohjeen käyttövastikkeista.
Lainmuutos toi useita tarkennuksia käyttövastikkeiden määräytymiseen ja esimerkiksi jälki- ja käyttövastikelaskelmia koskevien tietojen antaminen oli täysin uusi vaatimus. On siten luonnollista, että prosessin muokkaamisessa käytännössä toimivaksi saattaa ilmetä sellaisiakin hankaluuksia, joita ei lain muutoksen valmistelussa ole voitu ennakoida. Voimaantulosäännösten tarkoituksena on ollut antaa asumisoikeusyhteisöille aikaa muuttaa käytäntöjään uusien säännösten mukaisiksi. Asumisoikeuslaissa ei kuitenkaan ole virhettä ja voimassa olevan lain mukaisia velvoitteita tulee noudattaa. Keskeistä käytännön toiminnassa on myös, että eri toimijoita kohdellaan tasapuolisesti. On erittäin tärkeää, että kaikki mukana olevat tahot toimivat lain edellyttämällä tavalla, jotta järjestelmä saadaan entistä avoimemmaksi kaikille osapuolille.
Lainmuutoksen yhtenä tavoitteena oli antaa ARAlle riittävät valtuudet epäselvyyksiin puuttumiseksi. Asumisoikeuslain mukaan ARA valvoo käyttövastikkeiden määräytymistä ja omistajan tiedonantovelvollisuuden toteutumista. Asumisoikeuslain mukaan jälkilaskelmat on toimitettava vuodelta 2011 käytössä olevien tietojen pohjalta. ARA on lähestymässä asumisoikeustalojen omistajatahoja sekä muistuttaa jälkilaskelmien laatimisvelvollisuudesta ja omistajien tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä vuodelta 2011.
Asumisoikeusasumisoikeusjärjestelmän kehitystyö jatkuu. Valtioneuvoston asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan onkin kirjattu, että ympäristöministeriö ja ARA seuraavat asumisoikeuslainsäädännön toteutumista asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi.

Kommentti:


Kommenttina Kiurun viestiin todettakoon, että hän tasapainoilee lain ”kirjaimen” ja ARAn ja ”yhteisöjen” johtajien näkemysten välillä. Kuitenkin hän toteaa, että ”Asumisoikeuslain mukaan jälkilaskelmat on toimitettava vuodelta 2011 käytössä olevien tietojen pohjalta”. Ainakaan AVAIN Asumisoikeus Oy ei ole toimittanut vielä tähän päivään mennessä jälkilaskelmaa vuodelta 2011. Se antoi kuitenkin toteumaraportin.

Ylitarkastaja Suopankin mukaan hänen kantansa on myös ARAn kanta. Kumpi - Suopanki vai Kiuru - on oikeassa lakimuutoksen ja sen voimaantulosäännösten tulkinnassa? Suopankin mukaan ARAssa yritettiin lakia laatiessa vaikuttaa "tuohon asiaan", mutta "tulokset ovat jääneet olemattomiksi". Kiurun mukaan lakimuutos valmisteltiin hyvässä yhteistyössä ARAn kanssa. Lausuntojen ristiriitaisuus oikeuttaa kuitenkin kysymään, minkä kuvan Suopankin ja Kiurun kannanotot antavat ARAn ja ympäristöministeriön yhteistyöstä asumisoikeusasukkaille tärkeän lakimuutoksen valmistelussa?


6 ARAN KIRJE 29.10.2012 AVAIN ASUMISOIKEUS OY:LLE


Kirjeessään AVAIN Asumisoikeus Oy:lle 29.10.2012 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) apulaisjohtaja Heli Huuhka ja lakimies Kimmo Kajosmaa kirjoittavat otsikolla ”Jälkilaskelma vuodelta 2011” mm. seuraavaa:
Asumisoikeusasunnoista annetun lain muutos (21.12.2010/1256) on tullut voimaan 1.1.2011. Lain voimaantulosäännöksen mukaan ensimmäinen 16 d §:n 4 momentin mukainen jälkilaskelma on laadittava vuodelta 2011.
Kommentti:

Huuhkan ja Kajosmaan kirje 29.10.2012 AVAIN Asumisoikeus Oy:lle herätti asukkaiden edustajien keskuudessa ihmettelyä ja keskustelua. Kirjeessä "muistutettiin" vuoden 2010 lakimuutoksen voimaantulosta 1.1.2011 ja ensimmäisen 16 d §:n 4 momentin mukaisen jälkilaskelman laatimisesta vuodelta 2011. Olihan ylitarkastaja Suopanki kertonut toimitusjohtaja Toverille puhelimessa ja vielä sähköpostiviestillä vahvistanut, että riittää, kun yhtiö saa jälkilaskelmat vuodelta 2012 uuden ohjeen mukaan.


7 ARAN KIRJE 5.11.2012 ASUMISOIKEUSYHTIÖILLE


Asuntoministeri Kiurun sähköpostiviestissä 29.10.2012 Harri Kempille kerrottiin myös, että
"ARA on lähestymässä asumisoikeustalojen omistajatahoja sekä muistuttaa jälkilaskelmien laatimisvelvollisuudesta ja omistajien tiedonantovelvollisuuden täyttämisestä vuodelta 2011". Asuntoministeri Kiurun vuoden 2010 lakimuutosta koskeneen kannanoton (ks. kohta 5) jälkeen ylitarkastaja Suopanki lähetti 11 ”yleishyödylliselle asuntoyhteisölle” 5.11.2012 seuraavan sähköpostiviestin:
Hei! Pyydän lähettämään ARAan viimeistään 30.11.2012 mennessä asukkaiden kokouksen käsittelyä varten asukkaille jakamanne talousarvioesitysmateriaali vuodelle 2013 kaikkine liitteineen. Materiaali pyydetään ainoastaan yhden kohteen osalta ja sen voi toimittaa ARAan joko skannattuna sähköpostiin kirjaamo.ara@ara.fi tai postitse alla olevaan osoitteeseen.
Suopankin sähköpostiviestin liitteenä olevassa asumisoikeusyhtiöille osoitetussa ARAn kirjeessä (ARA 5.11.2012, Dnro 18659/651/12) apulaisjohtaja Heli Huuhka ja ylitarkastaja Mirja Suopanki kirjoittavat mm. seuraavaa:
Pyydämme Teitä toimittamaan yhdestä itse valitsemastanne kohteesta asukkaiden kokouksen käsittelyä varten jakamanne käyttövastikelaskelmaesitykset (talousarvio) vuodelle 2013 sekä laskelmaan liittyvät lain edellyttämät muut asiakirjat (jälkilaskelmat vuodelta 2011, korjaussuunnitelmat jne) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle 30.11.2012 mennessä.

Kommentti:


Asukkaana ja asukkaiden edustajana ihmetytti se, että ARA pyysi ”yhteisöjä” toimittamaan ”yhdestä itse valitsemastanne kohteesta asukkaiden kokouksen käsittelyä varten jakamanne käyttövastikelaskelmaesitykset (talousarvio) vuodelle 2013 sekä laskelmaan liittyvät lain edellyttämät muut asiakirjat (jälkilaskelmat vuodelta 2011, korjaussuunnitelmat jne)”.

Miksi ARA valvontaviranomaisena ei itse nimennyt tai arponut kohdetta, jonka osalta yhtiön olisi tullut toimittaa em. dokumentit? ARAlla oli jo tuolloin tiedossa myös ne AVAIN Asumisoikeus Oy:n kohteet, jotka olivat pyytäneet siltä apua jälkilaskelman saamiseksi yhtiöltä. ARA ei kuitenkaan vaatinut yhtiötä antamaan kohteiden pyytämiä jälkilaskelmia.

Miksi yhteisöille annettiin 25 päivää aikaa toimittaa vaaditut asiakirjat, jotka oli jaettu (jälkilaskelmia lukuun ottamatta) asukkaiden kokouksille esimerkiksi AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä jo syyskuun 2012 loppuun mennessä ja asukkaiden kokousten oli pitänyt antaa lausunto niistä parissa viikossa? ARAlla riitti/riittää ymmärrystä ja pitkämielisyyttä ”yhteisöjen” johtajia kohtaan. Asukkaille – kaiken maksajille – ei! ARAn vastaukset asukkaiden ja asukkaiden tiedusteluihin ovat usein ylimielisiä ja ylimalkaisia ja ajankohdasta toiseen muuttuvia - tylyjäkin. Niistä saisi oman pitkän kirjoituksensa.


8 TOIMITUSJOHTAJA TOVERIN LUPAUS 6.11.2012


AVAIN Asumisoikeus Oy:n valtakunnallisessa asukastoimikuntien puheenjohtajien kokouksessa 6.11.2012 toimitusjohtaja Toveri lupasi, että vuoden 2011 jälkilaskelma tullaan esittämään viimeistään maaliskuussa 2013.

Kommentti:


Eipä ole esitetty vielä tähänkään päivään mennessä. Tosin yhtiön edustajien lupauksiin ja puheisiin ei ole ennenkään voinut luottaa.

Mainittakoon, että AVAIN Asumisoikeus Oy:n 23.10.2012 järjestämän Keski-Suomen alueen alueellisten asukastoimikuntien puheenjohtajien kokouksen osallistujat esittivät yhtenä osana Keski-Suomen lausuntoa toivomuksen ohjeistuksen ja esimerkin saamista jälkilaskelman "laskemisesta". Toveri nyökkäsi myönteisesti, mutta vielä tänä päivänäkään yhtiö ei ole lähettänyt mitään ohjeita jälkilaskelman laatimiseen. AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaana ja asukkaiden edustajana onkin vuosien varrella oppinut, että lupausten pitäminen yhtiössä on enemmän poikkeus kuin sääntö.


9 AVAIN ASUMISOIKEUS OY PYYTÄÄ JATKOAIKAA 16.12.2012


AVAIN Asumisoikeus Oy:n hallitus päätti kokouksessaan 16.12.2012 toimitusjohtaja Toverin esityksestä pyytää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) jatkoaikaa 31.3.2013 saakka jälkilaskelmaraportin 2011 valmistamiseksi ja toimittamiseksi asukkaille ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle.

Kommentti:


AVAIN Asumisoikeus Oy:n valtakunnallisessa asukastoimikuntien puheenjohtajien kokouksessa 6.11.2012 toimitusjohtaja Toveri lupasi osallistujille, että vuoden 2011 jälkilaskelma tullaan esittämään viimeistään maaliskuussa 2013. Mitään jälkilaskelmaraporttia vuodelta 2011 ei kuitenkaan ilmestynyt maaliskuun loppuun mennessä eikä myöhemminkään yhtiön valtakunnallisille tai kohdekohtaisille verkkosivuille.


10 ARAN KIRJE AVAIN ASUMISOIKEUS OY:LLE 22.1.2013


ARA lähetti AVAIN Asumisoikeus Oy:lle 22.1.2013 kirjeen vuoden 2013 käyttövastikelaskelmiin ja vuoden 2011 käyttövastikkeista laadittaviin jälkilaskelmiin tehtävistä muutoksista (ARA 22.1.2013, Dnro 18659/651/12). Kirjeen olivat allekirjoittaneet ylijohtaja Hannu Rossilahti ja ylitarkastaja Mirja Suopanki. Kirjeessä kerrotaan, että ARA on 5.11.2012 pyytänyt yhteisöjä toimittamaan ARAan yhdestä yhtisön itse valitsemasta kohteesta asukkaiden kokouksen käsittelyä varten jakamat käyttövastikelaskelmaesitykset (talousarvioesitykset) vuodelle 2013 sekä laskelmaan liittyvät lain edellyttämät muut asiakirjat 30.11.2012 mennessä.

Kirjeen mukaan "ARA kehottaa tekemänsä tarkastuksen perusteella yhtiöitä[?] tekemään seuraavat muutokset yhtiöiden asukkaille esittämiin käyttövastikelaskelmiin sekä muuhun asukkaille jaettavaan materiaaliin":
  1. Yhtiön tulee siirtää edellisen vuoden kohdekohtaisen jälkilaskelman mukainen yli/alijäämä (myös tasattavien kustannusten) ilman varauksista kertyneitä varoja kohteen tulevan vuoden käyttövastikelaskelmaan.
  2. Yhtiön tulee siirtää myös ennen vuotta 2011 kertyneet yli/alijäämät ilman varauksista kertyneitä varoja käyttövastikelaskelmaan sekä yhtiö- että kohdekohtaisesti.
  3. Yhtiö ei esitä erikseen korjausvarausta käyttövastikelaskemassa. Kohdekohtaiset korjaukset (PTS) vuoteen 2023 ovat materiaalin liitteenä. Jos aiemmilta vuosilta on kerätty korjausvarausta, tulee edellisiltä vuosilta kertyneet korjausvaraustuotot  esittää käyttövastikelaskelmassa erikseen, samoin käyttövastikkeessa kerättävä vastike korjauksiin ja arvioidut toteutuvat korjauskulut.
  4. Yhtiön tulee esittää käyttövastikelaskelmassa sekä yhtiö- että kohdekohtaisesti edellisiltä vuosilta kertyneet varat bullet-lainojen lyhennyksiin, kohteelta vastikkeessa kerättävä varautumisen määrä sekä arvioidut toteutuvat lainojen lyhennykset.
Kirjeessä "ARA kehottaa yhtiöitä[?] muuttamaan asukkaille jakamaa materiaalia jälkilaskelmien osalta seuraavasti":
  1. Yhtiön tulee sisällyttää yhtiökohtainen jälkilaskelma asukkaille jaettavaan materiaaliin. Edellisten tilikausien käyttövastikkeiden yli/alijäämä tulee esittää sekä yhtiö- että kohdekohtaisesti. Samoin varautumisista kertyneet ylijäämät. Yhtiökohtainen jälkilaskelma tulee täsmäyttää kirjanpitoon. Kts. ARAn opas.
  2. Yhtiö on esittänyt toteutuneet kustannukset edelliseltä tilikaudelta, mutta varsinainen jälilaskelma puuttuu. Kohdekohtainen jälkilaskelma tulee sisällyttää asukkaille jaetaavaan materiaaliin. Jälkilaskelmasta tulee käydä ilmi eri perustein kerättävät vastiketulot (ei-tasattavat, tasattavat, korjausvaraus, varautuminen bullet-lainojen lyhennyksiin) ja niillä katettavat menot. Kts. ARAn oppaan jälkilaskelmamalli.
  3. Jos yhtiö on kerännyt varoja korjauksiin, kerätyt varat tulee esittää jälkilaskelmassa sekä yhtiö- että kohdekohtaisesti. Myös ennen vuotta 2011 varauksiin kertyneiden varojen määrä tulee esittää.
  4. Yhtiö on kerännyt varoja bullet-lainojen lyhennyksiin. Yhtiö tulee esittää tilikaudelta sekä edellisiltä tilikausilta kerätyt varat bullet-lainojen lyhennyksiin ja toteutuneet lainojen lyhennykset jälkilaskelmassa yhtiö- ja kohdekohtaisesti.
Kirjeessä esitetyt muut huomiot ovat seuraavat.
  1. Kuhunkin eri käyttötarkoitukseen perityn vastikkeen tuotot ja kulut tulee esittää siten, että kunkin vastikkeen yli/alijäämä esitetään asianomaiseen vastikkeeseen kerättyjen tuottojen ja kulujen alla (tuotot - kulut = yli/alijäämä).
  2. ARA suosittelee, että hoitokulut esitetään kirjanpitolain mukaista kiinteistökaavaa sekä ARAn ohjeistusta noudattaen. Esimerkiksi kuluerän "muu yhtiön hallinto" sisältö jää epäselväksi.
Kirjeen mukaan "Lisäksi ARA suosittelee yhtiöitä esittämään tulevat lainan lyhennykset asukkaille kohdekohtaisesti esimerkiksi pitkän tähtäimen rahoitussuunnitelman muodossa.

Kirjeen mukaan "Tarkastuksessa havaitut puutteet tulee korjata vuoden 2012 jälkilaskelmiin ja vuoden 2014 käyttövastikelaskelmiin. ARA tulee erikseen pyytämään edellä mainitut asiakirjat tarkastettavakseen.

Kommentti:


Vaikka kirje on osoitettu AVAIN Asumisoikeus Oy:lle, niin ARA kehottaa siinä yhtiöitä[?] tekemään "seuraavat muutokset" käyttövastikelaskelmiin ja jälkilaskelmiin, vaikka esimerkiksi vastaava kirje Asokodeille 22.1.2013 sisältää erilaisia muutosvaatimuksia. Onkohan kysymyksessä kirjoitusvirhe?


11 ARAN KIRJE ASUMISOIKEUSYHTIÖILLE 5.2.2013


ARA lähetti 5.2.3013 päivätyn kirjeen asumisoikeusyhtiöille vuoden 2014 käyttövastikelaskelmiin ja vuoden 2012 käyttövastikkeista laadittaviin jälkilaskelmiin tehtävistä muutoksista (ARA 5.2.2013, Dnro 18659/651/12). Ylitarkastaja Suopankin allekirjoittamassa kirjeessä kirjoitetaan seuraavaa:
ARA on lähettänyt kullekin asumisoikeusyhtiölle kirjeen 22.1.2013 dnro 18659/651/12, jossa ARA on ilmoittanut kyseistä yhtiötä koskevat tarvittavat muutokset yhtiön käyttövastikelaskelmiin vuodelle 2014 ja jälkilaskelmiin vuoden 2012 vastikkeista sekä asukkaille jaettavaan muuhun materiaaliin.
ARA pyytää yhtiöiden kommentteja ARAn vaatimiin muutoksiin viimeistään ti 12.2.2013.

Kommentti:


ARA esitti 22.1.2013 päivätyissä kirjeissään kullekin asumisoikeusyhtiölle ne muutokset, joita kunkin yhtiön tulee tehdä käyttövastikelaskelmiinsa vuodelle 2014 ja jälkilaskelmiinsa vuoden 2012 vastikkeista. Noin pari viikkoa myöhemmin 5.2.2013 päivätyssä kirjeessään se pyytää yhtiöiden kommentteja vaatimistaan muutoksista.


12 SAY:N KIRJE ARALLE 13.2.2013


Viitaten ARAn kirjeisiin 22.1.2013 ja 5.2.2013 asumisoikeusyhtiöiden etu- ja painostusjärjestön Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY) 13.2.2013 päivätyssä lausunnossa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA) asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden määrityksen oppaasta kirjoitetaan seuraavaa:
Yleistä
Suomen Asumisoikeus Oy (jäljempänä "SAY") toi kevään 2012 lausunnossaan esille epäkohtia, joita sisältyi ARAn silloiseen luonnokseen asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden määrityksen oppaasta. Valitettavasti kaikkia näitä epäkohtia ei ole korjattu 23.8.2012 ilmestyneessä ja 22.1.2013 päivitetyssä oppaassa. Lisäksi oppaaseen on lisätty uusia suosituksia, jotka eivät ole olleet lausuntokierroksella. Tämän vuoksi katsomme tarpeelliseksi lausua uudelleen oppaasta sekä sen perusteella asumisoikeusyhteisöille 22.1.2013 ja 5.2.013[!] lähetetyistä kirjeistä.
Kirjeiden ristiriitaisuus, epäselvyys ja tulkinnanvaraisuus
SAY:n näkemyksen mukaan asumisoikeusyhteisöille 22.1.2013 lähetetyt kirjeet vuoden 2013 käyttövastikelaskelmista ja vuoden 2011 jälkilaskelmista ovat eräiltä osin ristiriitaisia, epäselviä ja tulkinnanvaraisia. Kirjeissä yhteisöjä esimerkiksi kehotetaan muuttamaan laskelmiaan ARAn suositusten mukaisiksi ja toisaalta vaaditaan korjaamaan tarkastuksessa havaitut "puutteet". Puutteilla ilmeisesti tarkoitetaan myös sellaisia laskelmia ja toimintatapoja, jotka täyttävät asumisoikeuslain vaatimukset mutta poikkeavat ARAn suosituksista. Tämä antaa toimijoille sekavan ja ristiriitaisen viestin ottaen huomioon, että ARAn suositukset eivät ole sitovia. Kirjeiden perusteella toimijoiden onkin täysin mahdotonta päätellä, ovatko heidän laskelmansa ja toimintatapansa ARAn näkemyksen mukaan joltain osin asumisoikeuslain vastaisia vai poikkeavatko ne pelkästään ARAn suosituksista. Asiaa hankaloittaa entisestään se, että osa ARAn suosituksista on SAY:n näkemyksen mukaan tulkinnanvaraisia ja jopa ristiriidassa asumisoikeuslain kanssa. Näistä epäkohdista tuomme seuraavaksi esiin kolme olennaisinta.
 Korjausvarautumisen esittäminen kohdekohtaisesti
ARAn oppaan mukaan jälkilaskelmassa on selvitettävä tilikauden aikana kertynyt rahoitusylijäämä tai -alijäämä ja sen sisältämä korjausvaraus sekä yhteisökohtaisesti että kohdekohtaisesti. SAY:n käsityksen mukaan tämä tulkinta on selvästi vastoin asumisoikeuslain 16 d §:n 4 momentin viimeisen virkkeen sanamuotoa, jonka mukaan "jälkilaskemassa on selvitettävä yhteisölle kumulatiivisesti kertynyt rahoitusylijäämä tai -alijäämä sekä ilmoitettava paljonko kumulatiivisesti kertyneeseen ylijäämään sisältyy korjausvarausta". Virkkeessä ei mainita sanallakaan kohdetasoa, vaan nimenomaisesti yksilöidään, että edellä todettu koskee vain yhteisötasoa. Näin ollen on selvää, että jälkilaskelmassa ei tarvitse esittää myös kohdetasolla kumulatiivisesti kertynyttä rahoitusylijäämää tai -alijäämää eikä sen sisältämää korjausvarausta.
Korjausvarausten linkittäminen pitkän tähtäyksen korjaussuunnitelmaan
ARAn oppaassa suositellaan, että käyttövastikkeissa kerättävä korjausvaraus linkitetään selkeästi pitkän tähtäimen suunnitelmiin (PTS). SAY huomautti jo asumisoikeuslain muutoksen (1256/2010) valmistelun yhteydessä ehdotukseen liittyvistä käytännön ongelmista, kuten siitä, että korjausvaraumisena kerättyjä varoja ei enää voisi käyttää vuotovahinkojen ja muiden sellaisten arvaamattomien vahinkojen korkaamiseen, joihin PTS:ssa ei varauduta. Korjausvarauksen linkittämisestä PTS:ään luovuttiinkin lain jatkovalmisteluissa, eikä se päätynyt nyt voimassa olevaan lakiin. Koska suositus on käytännössä erittäin ongelmallinen, se tulisi SAY:n käsityksen mukaan poistaa oppaasta.
Ennen vuotta 2011 kertyneiden yli- ja alijäämien esittäminen
ARA suosittelee oppaassaan, että ennen vuotta 2011 kertynyt yhteisökohtainen kumulatiivinen yli- tai alijäämä jaetaan kohteille talon valmistumisajankohdan tai korjauksiin, bullet-lainojen lyhennyksiin ja asumisoikeuksien lunastamisiin kerättyjen varautumisten määrän mukaan ja että varautumisen määrä voidaan arvioida. Suositus on monelta osin ongelmallinen ja ristiriidassa asumisoikeuslain kanssa.
Ensinnäkin kuten jo on todettu, kumulatiivisesti kertynyttä ali- tai ylijäämää ja sen sisältämää korjausvarausta ei lain 16 d §:n 4 momentin mukaan tarvitse selvittää kohdekohtaisesti. Toiseksi kyseisen momentin mukaan jälkilaskelman tulee perustua kirjanpitoon, minkä vuoksi varautumisen määrää ei voida arvioida eikä ali- tai ylijäämää jakaa kohteille, ellei kumulatiivista kertymää ole seurattu kohdetasolla ennen lain voimaantuloa. On myös ongelmallista vaatia yhteisöjä selvittämään kirjanpitoonsa perustuen sellaisia tietoja, joita ne eivät ole aikaisemmin olleet velvollisia keräämään eikä säilyttämään. Esimerkiksi kirjanpitolain 2 luvun 10 §:n mukaan kirjanpitoaineiston säilytysaika on kymmenen vuotta, kun ohjeessa edellytetään tätäkin vanhempien tietojen selvittämistä kirjanpidon perusteella. SAY:n käsityksen mukaan asumisoikeuslain 16 d §:n 4 momenttia ja voimaanpanosäännöstä tulisikin tulkita niin, että ensimmäinen mainitun momentin mukainen jälkilaskelma on laadittävä vuodelta 2011 ja pelkästään lain voimaantuloa eli 1.1.2011 jälkeen kertyneiden tietojen perusteella. Jos ennen lain voimaantuloa kertynyt yli- tai alijäämä korjausvarauksineen täytyy selvittää, esitämme että se tehdään vain yhteisötasolla, jos kumulatiivista kertymää ei ole seurattu kohdekohaisesti.
Lopuksi
Hallituksen esityksen 120/2010 vp mukaan asumisoikeuslain muutoksen yhtenä perustavoitteista on ollut asumiskustannusten kohtuullisuus. Tämä huomioon ottaen on erikoista, että asumisoikeusyhteisöjä edellytetään nyt muuttamaan laskemiaan[!], jotka on laadittu viime keväänä ARAn kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Laskelmien muuttaminen luonnollisesti lisää yhteisöjen kustannuksia ja näkyy viime kädessä asukkaille kohonneina vastikkeina. SAY esittääkin, että opasta tarkasteltaisiin vielä kertaalleen kriittisesti ja arvioitaisiin siinä esiettyjen suositusten tarpeellisuus ja todelliset vaikutukset. Olemme omalta osaltamme valmiita osallistumaan tähän tarkasteluun ja muutenkin kehittämään asumisoikeusjärjestelmään[!] hyvässä yhteistyössä ARAn kanssa.
Kunnioittavasti,
Helsingissä 13. helmikuuta 2013
SUOMEN ASUMISOIKEUSYHTEISÖT ry
Panu Kärnä
hallituksen puheenjohtaja
Esa Mustonen
sihteeri, OTK

Kommentti:


Asumisoikeusyhtiöiden etu- ja painostusjärjestön Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY) lausunnon ovat allekirjoittaneet SAY:n hallituksen puheenjohtaja Panu Kärnä ja sihteeri Esa Mustonen. Lausunnossa ARAa arvostellann voimakkaasti, vaikka asumisoikeusasukkaiden yleisen käsityksen mukaan ARA:n ylin johto ja "yhteisöjen" johtajat ovat kavereita keskenään. SAY osoitti lausunnollaan ARAlle kaapin paikan kuten se oli osoittanut jo vuoden 2010 lakimuutoksen valmistelun aikana arvostellessaan voimakkaasti "aralähtöistä" lakiluonnosta, jossa otettiin liikaa huomioon asumisoikeusasukkaiden toiveita mm. yhtiöiden tiedonantovelvollisuuden lisäämiseksi käyttövastikkeiden määräytymisestä ja tasaamisesta sekä yhtiöiden valvonnasta. Lain valmistelun edetessä ympäristöministeriössä SAY:n puheenjohtaja, Suomen Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja, Marko Pyykkönen saattoikin kehaista, että uudessa lakiesityksessä pahimmat kiistakohdat eli "karikot" on poistettu.

ARAn käyttövastikeoppaan päivitetty versio "suosituksineen" ja ARAn tulkinta vuoden 2010 lakimuutoksessa asumisoikeuslakiin lisätystä 16 d §:stä saavat SAY:ltä osakseen voimakasta kritiikkiä. SAY:n lasunnossa kiinnittää huomiota lausunnon Lopuksi-kappaleessa esitetty lausuma, jossa pidetään erikoisena sitä, että asumisoikeusyhteisöjä edellytetään nyt muuttamaan laskelmiaan, jotka on laadittu viime keväänä [keväällä 2012] ARAn kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Näissä asumisoikeusasukkailta ja asukkaiden edustajilta salassa pidetyissä keskusteluissa oli siis jo sovittu "laskelmista".

Asukkaana ja asukkaiden edustajanakin on ihmeteltävä sitä, miksi ARA uskalsikin myöhemmin vaatia päivitetyssä käyttövastikeoppaassaan ja "yhteisöille" 22.1.2013 lähettämissään kirjeissään enemmän kuin mitä laki kirjaimellisesti tulkittuna edellytti tai mitä keväällä 2012 oli sovittu ARAn ja "yhteisöjen" keskusteluissa. Sehän oli ennustettavissa oleva "itsemurha", kun tiedetään SAYn ja sen jäsenyhteisöjen valta ja voima "saavutettujen etujen" puolustamisessa esimerkiksi kaikissa lainsäädäntöhankkeissa, joissa yritetään parantaa asukkaiden osallistumisoikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia "yhteisöjensä" päätöksentekoon sekä heidän tiedonsaantioikeuttaan heiltä käyttövastikkeissa kerättyjen varojen käytöstä. Jos SAY ja sen jäsenyhteisöt eivät hyväksy jotakin lakiesitystä, niin se ei pääse edes luonnosvaihetta pidemmälle saatikka eduskuntakäsittelyyn, jotta kansanedustajat voisivat ottaa siihen kantaa ja viime kädessä päättää siitä. Näin tapahtui esimerkiksi luonnokselle hallituksen esitykseksi kohtuuhintaisen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon edellytysten parantamista koskevaksi lainsäädännöksi, joka sisälsi myös esityksen laiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamiseksi ja jonka tuli tulla valmiina lakina voimaan joiltakin osin jo vuoden 2014 alusta.


13 MARKO PYYKKÖSEN SÄHKÖPOSTIVIESTI ARALLE 28.2.2013


Suomen Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Marko Pyykkösen sähköpostiviestissä 28.2.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (kirjaamo ja ylitarkastaja Suopanki) viitataan ARAn kirjeeseen 22.1.2013 (Dnro 18659/651/12) ja yhdytään SAY ry:n 13.2.2013 antamaan lausuntoon. Viestissään Pyykkönen kirjoittaa (kappalejako ja lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan):
Yhdymme SAY ry:n 13.2.2013 antamaan lausuntoon.
Lisäksi haluamme kiinnittää huomiota siihen, mitä antamanne ristiriitaiset ja usein muuttuvat ohjeet käytännössä vaikuttavat:
Laskelmien sisällön usein muuttuessa asiakkaat eivät ymmärrä lukujen merkityksiä, jolloin se aiheuttaa väärinkäsityksiä ja mielikuvan epäluotettavista ja harhaanjohtavista tiedoista.
Tämä johtaa turvallisen asumisoikeusjärjestelmän mielikuvan ja uskottavuuden heikkenemiseen.
Se vääjäämättä johtaa käyttöasteen laskuun ja siten Suomen Valtion taloudellisen riskin kasvamiseen takausvastuun vuoksi.
Lisäksi laskelmien muutokset aiheuttavat merkittäviä taloudellisia kustannuksia tietojärjestelmien muutoksien vuoksi.
Kustannuksia aiheuttaa myös henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden lisäkouluttaminen ja asukkaiden perehdyttäminen. Tämä taas johtaa asukkailta perittävien käyttövastikkeiden turhaan kasvuun.
Muutosten läpivienti kaikkiin käytössämme oleviin järjestelmiin ja tiedotuskanaviin on aikataulullisesti mahdotonta toteuttaa ARAn edellyttämissä aiaktauluissa. Suomen Asumisoikeus Oy:n tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen, tammikuun lopussa tullut vaatimus jälkilaskelman esittämistavan muuttamisesta on mahdoton käytännössä toteuttaa maaliskuussa pidettäviin 610:een asukkaiden kokoukseen.
Suomen Asumisoikeus Oy noudattaa ja on aina noudattanut Aravalakia ja lakia Asumisoikeusasunnoista sekä niiden perusteella määriteltyä tasausjärjestelmää. ARAn ohjeistuksessa on ristiriitaisuuksia em. lakien säädöksiin.
Suomen Asumisoikeus Oy
Marko Pyykkönen
toimitusjohtaja

Kommentti:


Sähköpostiviestissään ARAlle Asokotien toimitusjohtaja Marko Pyykkönen, joka toimii myös asumisoikeusyhtiöiden etu- ja painostusjärjestön Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY) puheenjohtajana, moittii ARAa ristiriitaisten ja usein muuttuvien ohjeiden antamisesta. Pyykkösen mukaan laskelmien sisällön usein muuttuessa asiakkaat (tarkoittaa varmaankin meitä asukkaita) eivät ymmärrä lukujen merkityksiä, jolloin se aiheuttaa väärinkäsityksiä ja mielikuvan epäluotettavasta ja harhaanjohtavista tiedoista. Tämä johtaa hänen mukaansa turvallisen asumisoikeusjärjestelmän mielikuvan ja uskottavuuden heikkenemiseen. Pyykkösen logiikalla tämä taas johtaa edelleen vääjäämättä käyttöasteen laskuun ja siten Suomen Valtion taloudellisen riskin kasvamiseen takausvastuun vuoksi.

Muitakin ongelmia Pyykkönen näkee, jos ARAn ohjeita täytyisi noudattaa. Hänen mukaansa laskelmien muutokset aiheuttavat merkittäviä taloudellisia kustannuksia tietojärjestelmien muutoksien vuoksi. Pyykkösen mukaan kustannuksia aiheuttaa myös henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden lisäkouluttaminen ja asukkaiden perehdyttäminen. Tämä taas johtaa asukkailta perittävien käyttövastikkeiden turhaan nousuun.

Asumisoikeusasukkaana aivan liikuttui Pyykkösen vastuuntunnosta meidän ”asukkaiden perehdyttämisestä” ja huolesta ”käyttövastikkeiden turhasta noususta”. No leikki sikseen! Todellisuudessa ei Asokodit eikä AVAIN Asumisoikeus Oy eikä ehkä monet muutkaan asumisoikeusyhtiöt välitä pätkän vertaa meidän asukkaiden halusta ja kyvystä ymmärtää ”laskelmia” saatikka halusta saada enemmän tietoa siitä, miten ja mihin meiltä käyttövastikkeissa kerätyt suuret tuotot käytetään. Liikesalaisuus, yhteisökohtainen omakustannusperiaate ja hämärä tasausjärjestelmä ovat olleet oivia työkaluja tiedon pimittämisessä meiltä asukkailta. Täydelliseen avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen yhtiöiden hallinnossa ja taloudessa päästään vain asumisoikeuslainsäädännön täysremontilla, jossa saavat olla mukana myös asukkaat eli me kaiken maksajat yhtiöissämme. Maallikkoinakin meillä olisi paljon annettavaa remontissa – ainakin ymmärryksemme siitä, miksi emme ymmärrä yhtiöidemme meille antamien "lukujen merkityksiä".


14 MAARIT TOVERIN KIRJE ARALLE 28.2.2013


AVAIN Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtajan Maarit Toverin 28.2.2013 päivätyssä kirjeessä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ylitarkastaja Mirja Suopankille) otsikolla "Vuoden 2013 käyttövastikelaskelmiin ja vuoden 2011 käyttövastikelaskelmista laadittaviin jälkilaskelmiin tehtävät muutokset" viitataan ARAn kirjeisiin 5.2.2013 ja 22.1.2013 (Dnro 18659/651/12) sekä Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY) 13.2.2013 ARAlle antamaan lausuntoon. Seuraavassa Toverin kirje esitetään kokonaisuudessaan.
Pyydettyinä kommentteina ARAn 22.1.2013 lähettämään kirjeeseen Dnro 18659/651/12 toetamme seuraavaa:
Asumisen rahoitus- ja kehittömiskeskus on AVAIN Asumisoikeus Oy:lle osoittamassaan 22.1.2013 päivätyssä kirjeessään kehottanut "tekemänsä tarkastuksen perusteella yhtiöitä" muuttamaan jälkilaskelmiaan ja käyttövastikkeen määräytymislaskelmiaan kirjeestä ilmenevällä tavalla.
ARAsta saadut ohjeet ja suositukset ovat vaihtuneet viimeisen vuoden aikana useaan kertaan. AVAIN Asumisoikeus Oy katsoo, että se on muuttanut käyttövastikkeen määräytymislaskelmat jo sellaisiksi, että ne täyttävät asumisoikeusasunnoista annetun lain 16 d §:n omistajan tiedonantovelvollisuudet käyttövastikkeiden perusteista.
22.12013[!] päivätty kirje on osin ristiriitainen, epäselvä ja tulkinnanvarainen, eikä siinä esitettyjä muutosvaatimuksia ole perusteltu. Kirje sisältää myös muita epäkohtia, joiden osalta viittaamme Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n 13.2.2013 ARAlle antamaan lausuntoon. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n lausunto on myös tämän kirjeen liitteenä.
Kirjeessä vaaditaan esimerkiksi yhtiötämme siirtämään edellisen vuoden kohdekohtaisen jälkilaskelman mukainen yli/alijäämä (myös tasattavien kustannusten) ilman varauksista kertyneitä varoja tulevan vuoden käyttövastikelaskelmaan (Yli- tai alijäämä kohta 1). Toisaalta saman otsikon alla todetaan, että "ARA suosittelee, että vuositasolla ali- tai ylijäämästä otetaan huomioon kohtuullinen määrä siten, että vastikkeen kehitys on vuosittain mahdollisimman tasainen. Ali- tai ylijäämä tasataan siten vuotta pitemmälle aikajänteelle." Näiden kahden (vaatimuksen ja suosituksen) sisällyttäminen samaan määräytymislaskelmaan ei ole mahdollista.
Laki ei käsittääksemme edellytä tasattavien kustannusten ali- tai ylijäämien sisällyttämistä käyttövastikkeen määräytymislaskelmaan, ainoastaan niiden hoitomenojen ali- ja ylijäämien huomioimista, jotka koskevat sellaisia hoitomenoja, joihin asukas voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Myös ARAn opas asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden määritykseen (s. 6 kohta 2.2.1 hoitomenot, joita ei tasata ja hoitomenot, jotka tasataan) antaa näin ymmärtää. 22.1.2013 tulleen kirjeen liitteenä olleeseen oppaaseen on tehty päivitys, joka muuttaa oleellisesti aiemmin 4.12.2012 julkistetun oppaan tekstiä tältä osin ja on käsityksemme mukaan ristiriidassa saman oppaan 2.2.1 kohdan ja laissa mainitun tasattavien kustannusten käsittelyn kanssa.
AVAIN Asumisoikeus Oy on varautunut käyttövastikkeissaan kaikkien niin vuotuisten kuin tulevienkin velvoitteidensa hoitamiseen tekemällä vuosittain yhtiötasolla asuintalovarausta. Sen sisällä ei ole korvamerkittyjä varauksia tai muita varautumia.
AVAIN Asumisoikeus Oy on jo aiemmin ilmoittanut ARAlle laativansa lain vaatimukset täyttävät jälkilaskelmat. Kirjeessä yksilöityjen jälkilaskelmien sisältöön kohdistuvien vaateiden osalta viitaamme kuitenkin SAY:n kirjeeseen ja yhdymme siinä esille tuotuihin näkemyksiin.
Edellä esitetyn vuoksi pyydämme ARAa selventämään, miltä osin se katsoo yhtiömme käyttövastikkeen määräytymislaskelmien poikkeavan asumisoikeuslain 16 d §:n esittämästä tiedonantovelvollisuudesta ja miltä osin muutosvaatimukset perustuvat pelkästään ARAn suosituksiin. Lisäksi pyydämme ARAa esittämään hyvän hallinnon perusteiden mukaisesti yksityiskohtaiset perustelut kullekin muutosvaatimukselle ja sille, mihin ARA perustaa vaateensa kumulatiivisen yli- tai alijäämän ja sen sisältämän korjausvarauksen selvittämiseen kohdekohtaisessa jälkilaskelmassa toisin kuin lain 16 d 4 momentti edellyttää. Myös tältä osin viittaamme Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n 13.2.2013 ARAlle antamaan lausuntoon. Toivomme, että asumisoikeuslain 16 d § tiedonantovelvoitteen täyttymisen edellytyksiä tarkasteltaisiin vielä uudelleen ja mietittäisiin nyt asetettujen yksityiskohtaisten vaatimusten tarpeellisuus sekä todelliset vaikutukset.
AVAIN Asumisoikeus Oy
Maarit Toveri
toimitusjohtaja

Kommentti:


AVAIN Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtajan Maarit Toverin kirjeessä "peesataan" SAY:n lausuntoa kuten Toveri myöntääkin. Mielenkiintoista Toverin kirjeessä on lausuma, jossa pyydetään ARAa esittämään hyvän hallinnon perusteiden mukaisesti yksityiskohtaiset perustelut kullekin muutosvaatimukselle yhtiön käyttövastike- ja jälkilaskelmissa. AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaana ja asukkaiden edustajana on usein toivonut mielessään samaa eli hyvän hallinnon perusteiden mukaista toimintaa myös yhtiöltä itseltään, kun ei ole aina saanut yhtiön edustajilta rehellisiä ja totuudenmukaisia vastauksia kysymyksiin tai kysymyksiin ei ole vastattu ollenkaan tai kun on tullut aiheetta nolatuksi yhtiön toimitusjohtajan toimesta kokouksissa tai iltaseminaareissa.


15 ARAN SELVITYS YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE 25.3.2013


Selvityksessään (Dnro 18909/082/13) ympäristöministeriölle 25.3.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kirjoittaa jälkilaskelmien antamisesta mm. seuraavaa:
ARA on pyytänyt 5.11.2012 lähettämällään kirjeellä asumisoikeusyhteisöiltä (lukuun ottamatta asumisoikeusyhdistyksiä) käyttövastikelaskelmien talousarviot vuodelle 2013, sekä laskelmiin liittyvät lain edellyttämät muut asiakirjat (jälkilaskelmat vuodelta 2011, korjaussuunnitelmat jne.). Tarkastettuaan yhteisöjen lähettämät laskelmat ARA on lähettänyt niille 5.2.2013 kirjeet, joissa ARA on todennut, mitä muutoksia yhteisöjen on tehtävä vuoden 2014 käyttövastikelaskelmiin, vuoden 2012 jälkilaskelmiin ja asukkaille jaettavaan muuhun asiakirja-aineistoon.

Kommentti: 


Selvityksen ovat allekirjoittaneet johtaja, ylijohtajan sijainen Kari Salmi ja apulaisjohtaja Heli Huuhka. ARAn selvityksestä on pääteltävissä, että se on saanut ”yhteisöjen lähettämät laskelmat” mukaan lukien AVAIN Asumisoikeus OY:n jälkilaskelmat vuodelta 2011. Edellä on kerrottu, että AVAIN Asumisoikeus Oy:n 6.11.2012 toimitusjohtaja Toveri lupasi, että vuoden 2011 jälkilaskelma tullaan esittämään asukkaille viimeistään maaliskuussa 2013. Asukkaiden edustajien keskuudessa on ihmetelty sitä, että miksi yhtiö ei esittänyt jälkilaskelmaa asukkaille, jos se oli valmis ja se voitiin lähettää ARAllekin.


16 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN LAUSUNTO OIKEUSKANSLERILLE 15.4.2013


Lausunnossaan (YM3/032/2013) oikeuskanslerille 15.4.2013 ympäristöministeriö kirjoittaa mm. seuraavaa:
ARA on ohjeistanut ja muistuttanut asumisoikeusyhteisöjä vuoden 2011 jälkilaskelmien
laatimisesta 29.10.2012 lähettämällään kirjeellä.
ARA on esittänyt selvityksessään, että AVAIN Asumisoikeus Oy:n laskelmista käy ilmi edellä mainitut tiedot, mutta jälkilaskelmaa ei ole laadittu ARA:n suosituksen mukaiseksi. Yhtiön laskelmista ei suoraan ilmene tilikaudelta kertunyt rahoitusyli- tai alijäämä, minkä takia asukas joutuu itse laskemaan sen yhtiön antamista tiedoista.

Kommentti:


Ympäristöministeriön lausunnossa viitataan oikeuskanslerinviraston selvitys- ja lausuntopyyntöön 21.2.2013 (Dnro OKV/1516/1/2012. Lausunnon allekirjoittajia ovat kansliapäällikkö Hannele Pokka ja ylitarkastaja Sari Broman.

Ympäristöministeriön lausunnon mukaan "yhtiön laskelmista ei suoraan ilmene tilikaudelta kertynyt rahoitusyli- tai alijäämä, minkä takia asukas joutuu itse laskemaan sen yhtiön antamista tiedoista". Kuinkahan monelta asukkaalta se olisi onnistunut, varsinkin kun mitään laskuohjetta ei ole annettu?


17 ARAN KIRJE AVAIN ASUMISOIKEUS OY:LLE 17.4.2013


Kirjeessään (Dnro 18659/651/12) AVAIN Asumisoikeus Oy:lle 17.4.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) johtaja Kari Salmi ja ylitarkastaja Mirja Suopanki kirjoittavat otsikolla ”Vuoden 2013 käyttövastikelaskelmiin ja vuoden 2011 käyttövastikkeista laadittaviin jälkilaskelmiin tehtävät muutokset” mm. seuraavaa:
ARA on 5.11.2012 pyytänyt yhteisöjä toimittamaan ARAan yhdestä yhtisön itse valitsemasta kohteesta asukkaiden kokouksen käsittelyä varten jakamat käyttövastikelaskelmaesitykset (talousarvioesitykset) vuodelle 2013 sekä laskelmaan liittyvät lain edellyttämät muut asiakirjat (jälkilaskelmat vuodelta 2011, korjaussuunnitelmat jne) 30.11.2012 mennessä.
Tarkastettuaan yhtiöiden lähettämät laskelmat ja muun asukkaille jaettavan materiaalin on ARA lähettänyt kullekin asumisoikeusyhtiölle kirjeen 22.1.2013, jossa ARA on ilmoittanut kyseistä yhtiötä kosekvat tarvittavat muutokset yhtiön käyttövastikelaskelmiin vuodelle 2014 ja jälkilaskelmiin vuoden 2012 vastikkeista sekä asukkaille jaettavaan muuhun materiaaliin.
Tekemänsä tarkastuksen perusteella ARA vaatii yhtiötä tekemään seuraavat lain edellyttämät muutokset yhtiöiden[!] asukkaille esittämiin käyttövastikelaskelmiin, jälkilaskelmiin sekä muuhun asukkaille jaettavaan materiaaliin [lihavointi ARAn]:
KÄYTTÖVASTIKELASKELMA VUODELLE 2013
 1) Asumisoikeuslain 16 d §:n mukaan asumisoikeustalon omistajan on laadittava kirjanpitoonsa perustuva koko yhteisöä ja asumisoikeustaloa koskeva jälkilaskelma, josta käy ilmi, mitä menoeriä on tilikauden aikana katettu käyttövastikkeilla ja paljonko tilikaudelta on syntynyt rahoitusylijäämää tai -alijäämää. Yhtiön tulee siirtää tulevan vuoden käyttövastikelaskelmaan koko yhteisön ja kunkin asumisoikeustalon jälkilaskelman mukainen ylijäämää- tai alijäämä (myös tasattavien kustannusten) ilman varauksiin kerättyjä varoja.
JÄLKILASKELMA VUODELTA 2011
2) Yhtiö on esittänyt edellisen vuoden toteumatiedot. Materiaaliin tulee kuitenkin sisällyttää yhtiö- ja kohdekohtainen jälkilaskelma. Jälkilaskelmasta tulee käydä ilmi eri perustein kerättävät vastiketuotot (esim. ei-tasattavat, tasattavat, korjausvaraus jen.) ja niilla katettavat kulut.
Lisäksi ARA pyytää yhtiötä kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin:
3) Yhtiökohtainen jälkilaskelma on täsmäytettävä kirjanpitoon.
Tarkastuksessa havaitut puutteet tulee korjata vuoden 2012 jälkilaskelmiin ja vuoden 2014 käyttövastikelaskelmiin. ARA tulee erikseen pyytämään edellä mainitut asiakirjat tarkastettavakseen.
ARAn suositukset
ARA kehottaa yhtiötä lisäksi tutustumaan ARAn antamiin suosituksiin oppaassaan asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden määritykseen.

Kommentti:


Kirjeessä ei mainita otsikkoa lukuunottamatta enää mitään jälkilaskelmien antamisesta vuodelta 2011! Toisin sanoen ARA antoi AVAIN Asumisoikeus Oy:lle luvan olla noudattamatta vuonna 2010 asumisoikeuslakiin tehtyä jälkilaskelmien antamista koskevaa muutosta. Lain edellyttämiä käyttövastikelaskelmiakaan ei ARAn mukaan tarvitse antaa ennen kuin vuodelta 2014, vaikka lain mukaan uuden lain mukaiset käyttövastikelaskelmat olisi tullut laatia jo vuodelle 2012. ARA joutui siis antamaan periksi yhtiölle jälkilaskelma-asiassa kuten niin monessa muussakin asiassa vuosien varrella.


18 AVAIN ASUMISOIKEUS OY:N ILMOITUS ASUKKAILLE


Asukastoimikuntien puheenjohtajille järjestetyn iltaseminaarin esityksessä toukokuussa 2013 AVAIN Asumisoikeus Oy ilmoitti, että
ARA:n kirjeen 29.10.2012 jälkeen käydyn vuoropuhelun aikana (kirjeet 22.1. ja 5.2. sekä 17.4.2013) jälkilaskelman muoto on edelleen tarkentunut. Viimeisessä ohjauskirjeessään 17.4.2013 ARA on edellyttänyt, että muutokset tehdään vuodelta 2012 annettavaan jälkilaskelmaan ja vuoden 2014 käyttövastikkeenmääräytymislaskelmaan.

Kommentti:


ARAn ja AVAIN Asumisoikeus Oy:n  "vuoropuhelun" lopputulos osoittaa, että AVAIN Asumisoikeus Oy ja todennäköisesti ainakin muutamat muutkin asumisoikeusyhtiöt saivat ARAlta siunauksen olla noudattamatta vuoden 2010 lakimuutoksia käyttövastikkeenmääräytymislaskelmien ja jälkilaskelmien aikataulujen osalta. Edellisten osalta lykkäystä lain noudattamiseen tuli kaksi vuotta ja jälkimmäisen osalta yksi vuosi. Näin yhtiöt saivat lisäaikaa laittaa asiat kuntoon. Samalla asukkaat menettivät taas uudella verukkeella oikeuden saada tarkempaa tietoa heiltä käyttövastikkeissa kerättyjen suurten summien käytöstä.

Avoin kysymys vuoden 2010 lakimuutoksen hyväksyneille kansanedustajille, ympäristövaliokunnan jäsenille sekä ennen kaikkea lakimuutoksen valmistelijoille ympäristöministeriössä ja ARAssa: Onko asumisoikeuslaissa virhe tai virheitä ja jos on, niin miksi? Jos virhe tai virheitä on, niin minkä kuvan se antaa teistä lainvalmistelijoista ja –säätäjistä?


19 YLITARKASTAJA SUOPANKIN VIESTI HARRI KEMPILLE 22.5.2013


Vastauksessaan AVAIN Asumisoikeus Oy:n Helsingissä sijaitsevan kohteen asukastoimikunnan puheenjohtajalle Harri Kempille tämän tiedustellessa ARAlta jälkilaskelman saamista ylitarkastaja Suopanki kirjoittaa 22.5.2013 seuraavaa:
Hei!
Avain Asumisoikeus Oy:lle ARAn lähettämässä kirjeessä 17.4.2013 on teksti:
1) Asumisoikeuslain 16 d §:n mukaan asumisoikeustalon omistajan on laadittava kirjanpitoonsa perustuva koko yhteisöä ja asumisoikeustaloa koskeva jälkilaskelma, josta käy ilmi, mitä menoeriä on tilikauden aikana katettu käyttövastikkeilla ja paljonko tilikaudelta on syntynyt rahoitusylijäämää tai -alijäämää. Yhtiön tulee siirtää tulevan vuoden käyttövastikelaskelmaan koko yhteisön ja kunkin asumisoikeustalon jälkilaskelman mukainen ylijäämä- tai alijäämä (myös tasattavien kustannusten) ilman varauksiin kerättyjä varoja.
Ohessa on sähköpostivastaus Avain Asumisoikeus Oy:n esittämään kirjeeseen 29.11.2012, jossa Avain Asumisoikeus Oy pyytää ARAlta lisäaikaa jälkilaskelman vuodelta 2011 jättämiseen. ARA ei ole voinut vaatia korjattavaksi vuoden 2011 jälkilaskelmia, koska asumisoikeuslain (650/1990) 51 §:n mukaan jälkilaskelma on osa toimintakertomusta, jota ei saa jälkikäteen muuttaa. Avain Asumisoikeus Oy:n tilikausi päättyy 31.12, joten tilinpäätös ja toimintakertomus on pitänyt olla vahvistettuna 30.6.2012 mennessä. Jälkilaskelmat vuoden 2011 vastikkeista on pyydetty tarkastettavaksi ARAn laatiman käyttövastikeoppaan valmistumisen (23.8.2012) jälkeen samassa yhteydessä vuoden 2013 käyttövastikelaskelmaesitysten kanssa. Oppaan antaminen perustuu ARAn oikeuteen ohjata ja valvoa käyttövastikkeiden omakustannusperiaatteen toteutumista. Opas sisältää lait, jotka ovat velvoittavia ja ARAn suositukset, jotka ohjaavat käytäntöjä. Tilinpäätöksen laatimisesta ja sen vahvistamisesta on säädetty seuraavissa laissa:
Kirjanpitolain (1336/1997) 3 luvun 6 §:n mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Osakeyhtiölain (624/2006) 5 luvun 3 §:n mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä:
1) tilinpäätöksen vahvistamisesta, mikä emoyhtiössä käsittää myös konsernitilinpäätöksen vahvistamisen;
2) taseen osoittaman voiton käyttämisestä;
 3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Lisäksi kirjanpitolain 3 luvun 9 §:n mukaan on osakeyhtiön aina ilmoitettava rekisteröitäväksi jäljennös tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta patentti- ja rekisterihallitukselle
 Kommentti:

Ylitarkastaja Suopankin vastauksessa hämmästyttää se, että ARA antaa AVAIN Asumisoikeus Oy:lle oikeuden olla antamatta asukkaille jälkilaskelmaa perusteilla, joihin yhtiön hallitus ei edes viitannut jatkoaikapyynnössään. Suopankin mukaan ”ARA ei ole voinut vaatia korjattavaksi vuoden 2011 jälkilaskelmia, koska asumisoikeuslain (650/1990) 51 §:n mukaan jälkilaskelma on osa toimintakertomusta, jota ei saa jälkikäteen muuttaa. Avain Asumisoikeus Oy:n tilikausi päättyy 31.12, joten tilinpäätös ja toimintakertomus on pitänyt olla vahvistettuna 30.6.2012 mennessä.

Suopankin perustelu ARAn toiminnalle olla vaatimatta jälkilaskelman antamista vuodelta 2011 ei ole uskottava. Suopanki kirjoittaa vuoden 2011 jälkilaskelmien korjaamisesta, mutta mitä korjattavaa vuoden 2011 jälkilaskelmissa on, jos sitä ei ole laadittukaan? Ainakaan asukkaille ei ole annettu mitään jälkilaskelmaa vuodelta 2011.

Ylitarkastaja Suopankin mukaan "ARA ei ole voinut vaatia korjattavaksi vuoden 2011 jälkilaskelmia, koska asumisoikeuslain (650/1990) 51 §:n mukaan jälkilaskelma on osa toimintakertomusta, jota ei saa jälkikäteen muuttaa". Asumisoikeuslain 51 c § (14.2.2003/127) kuuluu seuraavasti: 
51 c § (14.2.2003/127) Toimintakertomus
Sen lisäksi, mitä kirjanpitolaissa säädetään, toimintakertomuksessa on annettava tiedot: 
1) käyttövastikkeen käytöstä, jos vastike voidaan periä eri tarkoituksiin eri perustein;
2) talousarvion toteutumisesta.
Hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys talonomistajayhteisön tai -säätiön voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi.
Asumisoikeuslain lisäksi Suopanki viittaa kirjanpitolakiin (1336/1997) ja osakeyhtiölakiin (624/2006) perustellessaan ARAn lupaa AVAIN Asumisoikeus Oy:lle olla antamatta asukkaille jälkilaskelmaa vuodelta 2011. Mikään näistä laista ei ole este jälkilaskelman antamiselle, jos sellainen olisi haluttu antaa. Missähän vaiheessa tämä tekosyy keksittiin ja kenen toimesta pelastamaan AVAIN Asumisoikeus Oy ja todennäköisesti myös muut asumisoikeus"yhteisöt" joutumasta vastuuseen lain rikkomisesta?

Yksi seikka, mikä vielä ihmetyttää ARAn toiminnassa, on se, että se ei ole itse tiedottanut esimerkiksi verkkosivuillaan "laissa olevasta pienestä virheestä" tai velvoittanut "yhteisöjä" kertomaan asukkaille "todellista" syytä sille, että jälkilaskelmia vuodelta 2011 ei tarvitse antaa asukkaille. Jos ei olisi muutamia aktiivisia asukkaiden edustajia, niin jälkilaskelmafarssi olisi salattu asukkailta.


20 ARAN KIRJE AVAIN ASUMISOIKEUS OY:LLE 22.5.2013


Tämän kirjoittajalla ei ole ollut käytettävissä ARAn kirje 22.5.2013, mutta siitä on mainintoja 4.9.2013 päivätyssä ARAn kirjeessä AVAIN Asumisoikeus Oy:lle. 4.9.2013 päivätyssä kirjeessä kerrotaan, että ARA on pyytänyt 22.5.2013 AVAIN Asumisoikeus Oy:tä toimittamaan koko yhtiön jälkilaskelman vuoden 2012 käyttövastikkeista sekä jälkilaskelmat kolmesta yhtiön itse valitsemasta kohteesta ARAan viimeistään 14.6.2013.


21 ARAN KIRJE AVAIN ASUMISOIKEUS OY:LLE 4.9.2013


ARAn kirjeessä AVAIN Asumisoikeus Oy:lle 4.9.2013 (ARA 4.9.2013, Dnro 18659/651/12) otsikolla "Avain Asumisoikeus Oy:n laatimat jälkilaskelmat vuoden 2012 käyttövastikkeista" kirjoitetaan mm. seuraavaa:
Selostus asiasta:
ARA on tarkastettuaan Avain Asumisoikeus Oy:n käyttövastikelaskelmat vuodelle 2013 ja jälkilaskelmat vuoden 2011 vastikkeista 17.4.2013 lähettänyt yhtiölle kirjeen, miten yhtiön tulee muuttaa vuoden 2012 vastikekista tehtyjä jälkilaskelmia ja vuoden 2014 käyttövastikelaskelmia sekä asukkaille jaettavaa muuta talousarvioesitysmayeriaalia.
22.5.2013 ARA on pyytänyt AVAIN Asumisoikeus Oy:tä toimittamaan koko yhtiön jälkilaskelman vuoden 2012 käyttövastikkeista sekä jälkilaskelmat kolmesta yhtiön itse valitsemasta kohteesta ARAan viimeistään 14.6.2013.
Tekemänsä tarkastuksen perusteella ARA vaatii Avain Asumisoikeus Oy:ä tekemään seuraavat lain edellyttämät muutokset yhtiön vuoden 2012 vastikkeista laadittuihin jälkilaskelmiin:
1. Yhtiön tulee korjata jälkilaskelmia siten, että yhtiö esittää jälkilaskelmissa tasattavien kustannusten yli/alijäämät vuodesta 2011 lähtien. Jos yhtiö varautuu yhtuön tilinpäätöseriin ja tulevien vuosien velvoitteisiin, myös varautumiseen kerättyjen tuottojen ja niihin kohdistuneiden kulujen erotus tulee esittää jälkilaskelmassa. Yhtiön tulee siirtää tasattavien kustannusten ja varautumisten yli/alijäämä tulevan vuoden vastikkeisiin joko vastiketta korottamaan tai vastiketta alentamaan.
Tasattavien kustannusten ja varautumisten yli-/alijäämän esittämiseksi yhtiön tulee sisällyttää sekä käyttövastike- että jälkilaskelmiin kolme eri vastikelajia: suoria hoitomenoja vastaava osuus tuotoista ja niihin kohdistuneet kulut, tasattuja hoitomenoja ja pääomamenoja vastaava osuus tuotoista ja niihin kohdistuneet kulut sekä varautumisten osuus tuotoista ja niihin kohdistuneet kulut.
2.  Yhtiö on esittänyt vuoden 2012 vastikkeista laadituissa jälkilaskelmissa varautuneensa yhtiön tilinpäätöseriin ja tulevien vuosien velvoitteisiin, mutta yhtiö ei ole sisällyttänyt varautumista asukkailta perittäviin vastikkeisiin vuodelle 2012. Yhtiön tulee korjata jälkilaskelmia siten, että yhtiö siirtää varautumisiin kerätyt varat tilikaudelta tulevien vuosien vastikkeisiin niitä alentamaan.
Varautumisiin jälkilaskelmissa kerätyt varat tulee vastata käyttövastikkeissa  asukkailta perittäväksi esitettyä varausta (€/m2/kk).
3. Yhtiö on esittänyt koko yhtiön jälkilaskelman osittain jälkilaskelman ja osittain rahoituslaskelman muodossa. Yhtiö on täsmäyttänyt laskelman rahavarojen muutokseen.
Yhtiön tulee korjata koko yhtiön jälkilaskelma suoritusperusteiseksi rahavirtalaskelmaksi, jonka yhtiö täsmäyttää taseen rahoitusasemaan.
Korjatut jälkilaskelmat vuoden 2012 vastikkeista:
ARA pyytää Avain Asumisoikeus Oy:ä korjaamaan vuoden 2012 jälkilaskelmat ARAn vaatimalla tavalla sekä lähettämään ARAan korjatut jälkilaskelmat koko yhtiöstä ja kohteista nimeltä Helsingin Paciuksenkaari 10 - 12 ja Jyväskylän Wellamonpuisto. Korjatut jälkilaskelmat tulee olla ARAssa viimeistään torstaina 10.10.2013.
Mikäli talon omistaja laiminlyö asumisoikeuslaissa säädetyt tehtävänsä tai menettelee lainvastaisesti, voi ARA tehdä aluehallintovirastolle asumisoikeuslain 16 e §:n 4 momentissa säädetyn ilmoituksen määräajan asettamisesta ja määräajan tehosteeksi asetettavast uhkasakosta laiminlyönnin tai lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi. Tästä menettelystä säädetään 9 a §:ssä.

Kommentti:


ARAlle täytyy antaa tunnustusta siitä, että se on tohtinut noinkin tiukkaan sävyyn vaatia AVAIN Asumisoikeus OY -nimistä "yleishyödyllistä yhteisöä" muuttamaan laskelmiaan lainmukaisiksi. Kirjeen mukaan korjatut jälkilaskelmat tulee olla ARAssa viimeistään torstaina 10.10.2013. ARAn AVAIN Asumisoikeus Oy:öön vuonna 2013 tekemän valvontatarkastuksen tarkastuskertomuksessa (ARA 15.2.2014, Dnro 18852/651/13) kirjoitetaan tarkastuksen valmistumisen viivästymisestä seuraavaa:
AVAIN Asumisoikeus Oy:n tarkastuksen valmistumista viivästytti se, että ennakkopyynnöistä huolimatta tarvittava materiaali ei ollut paikanpäällä käytettävissä ja pyydettäessä lähettämään lisämateriaalia toimitusajat olivat huomattavan pitkät. (Tarkastuskertomus 2014, s. 3.)
ARAn näkemys ei muutu yhtiön vastineesta huolimatta. (Tarkastuskertomus 2014, s. 3.)
Yhtiön tulee vastaisuudessa noudattaa asumisoikeuslain säädöstä asiakirjojen ja selvitysten toimittamisesta tarkastukseen viivytyksettä. (Tarkastuskertomus 2014, s. 23 - 24.)
Tarkastuskertomuksessa ei ole kerrottu tarkemmin, minkä kaiken materiaalin toimittamisessa yhtiö viivytteli. Kuten jälkilaskelmafarssin aikaisemmat vaiheet ja kesto osoittavat, niin ainakin jälkilaskelmien korjaamisessa lainmukaisiksi yhtiö "tarvitsi" yllättävän paljon aikaa ja useita kehotuksia ja huomautettavaa jäi vielä joulukuussa 2014 valmistuneeseen takastuskertomukseenkin (ks. kohta 23 tässä kirjoituksessa).


22 ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ HÄRMÄ ANTOI VÄÄRÄÄ TIETOA


Syksyllä 2013 asiakkuuspäällikkö Kirsi Härmä ilmoitti sähköpostiviesteissään 19.8.2013 ja 27.9.2013, että ”jälkilaskelma tehdään käyttövastike I:n osalta”. Kun asia tarkistettiin ARAsta, niin ylitarkastaja Mirja Suopanki ilmoitti 23.8.2013, että jälkilaskelman tulee sisältää myös käyttövastike II:n tiedot. Härmän toisen virheellisen ilmoituksen jälkeen ylitarkastaja Suopanki ilmoitti 30.9.2013, että...
Avain Asumisoikeus Oy:n tulee esittää jälkilaskelmissa sekä käyttövastike I:n (kohteen suorat menot) että käyttövastike II:n (tasattavat menot) tuotot ja niihin kohdistuneet kulut sekä edellisiltä tilikausilta siirtyvät vastikeyli- tai alijäämät. Lisäksi ARA suosittelee, että yhtiö esittää erikseen kohdekohtaisesti varautumisiin kerättävät vastiketuotot ja niihin kohdistuneet kulut sekä siirtyvät yli- tai alijäämät.
Yhtiön tulee kohdekohtaisten jälkilaskelmien lisäksi esittää asukkaille koko yhtiön jälkilaskelma.
Yhtiö on esittänyt asukkaille vuoden 2011 vastikkeista laaditut jälkilaskelmat (toteumaraportit). ARA on 17.4.2013 kirjeessään huomauttanut, miten yhtiöiden tulee korjata jälkilaskelmiaan, jotta ne täyttävät asumisoikeuslain vaatimukset. Korjaukset ARA on kehottanut tekemään vuoden 2012 vastikkeista.

Kommentti:


Asiakkuuspäällikkö Härmän antamat virheelliset tiedot syksyllä 2013 herättivät ihmetystä, sillä kevään 2013 asumisoikeuspäivän ohjelmaan kuului mm. ylitarkastaja Mirja Suopankin luento otsikolla ”Käyttövastike- ja jälkilaskelmat uuden lain mukaan”.

Muun muassa edellä kerrotusta johtuen monet asukkaat ovat kysyneet, että riittääkö suuren asumisoikeusyhtiön asiakkuuspäällikön ja toimitusjohtajan tehtäviin 1970-luvulla tai edes 1980-luvun alussa suoritetut merkonomikoulutukset ja onko koulutuksiin sisältynyt etiikan opintoja, koska kysymyksessä on työ yleishyödyllisessä yhteisössä.


23 JÄLKILASKELMAT ARAN TARKASTUSKERTOMUKSESSA


AVAIN Asumisoikeus Oy -blogin kirjoituksissa 27.2.2015, 28.2.2015 ja 30.4.2015 on käsitelty Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) AVAIN Asumisoikeus Oy:öön vuonna 2013 tekemää valvontatarkastusta, jonka tarkastuskertomus on allekirjoitettu 15.12.2014.

Tarkastuskertomuksen mukaan ARA teki yhdessä ulkopuolisiksi asiantuntojoiksi valitun Deloitte & Touche Oy:n tilintarkastajien kanssa tarkastuskäynnin AVAIN Asumisoikeus Oy:öön 20.5.2013 ja 28.10.2013. Lisäksi yksi tapaaminen järjestettiin vielä 7.10.2014. Yhtiön antama uusi vastine saapui ARAan 24.10.2014. Saatujen selvitysten jälkeen Deloitte laati lopullisen valvontaraportin ja ARA lopullisen tarkastuskertomuksen. Tarkastuskertomuksesta on peitetty lähes kaikki numerotieto ("eurotieto") ja lähipiiriyhtiöitä koskeva tieto, mikä tekee mahdottomaksi arvioida tarkastuksessa tehtyjen havaintojen taloudellista merkittävyyttä AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaiden kannalta.

Tarkastuskertomuksen tekstistä on kuitenkin todettavissa, että ARA on joutunut pyytämään AVAIN Asumisoikeus Oy:tä korjaamaan sekä käyttövastike- että jälkilaskelmia, jotta ne täyttävät asumisoikeuslain vaatimukset. Käyttövastikkeiden osalta tarkastuskertomuksessa kirjoitetaan mm. seuraavaa:
Yhtiö voi esittää varautumiset käyttövastike II:ssa, mutta toteutuneet tasattavien hoito- ja rahoitusmenojen rahoitusyli- tai alijäämien tulee selvitä laskelmista. Varautumisiin yhtiö voi siirtää ainoastaan vastaavan summan pinta-alaa kohden, mitä yhtiö on esittänyt asukkaille perivänsä varautumisiin vastiketta. Hoito- ja rahoitusmenojen ylijäämät eivät automaattisesti voi muuttua varautumisiksi jälkilaskelmassa. Tasattavien hoito- ja rahoitusmenojen jälkilaskelman mukaiset yli- tai alijäämät tulee edelleen yhteisötasolla siirtää tulevien vuosien vastikkeisiin.
Jälkilaskelmien osalta osalta tarkastuskertomuksessa kirjoitetaan mm. seuraavaa:
ARA on lähettänyt 17.4.2013 AVAIN Asumisoikeus Oy:lle kirjeen, jossa on esitetty, mitä yhtiön tulee muuttaa vuoden 2011 vastikkeista laadittuihin jälkilaskelmiin, joten tarkastuksessa käytiin läpi pääsääntöisesti vuoden 2012 vastikkeista laadittuja jälkilaskelmia kolmen kohteen [taloyksikön] osalta sekä koko yhtiön jälkilaskelma (liite 6). Saatuun vastineeseen liittyen ARA tarkasti myös vuoden 2013 vastikkeista laaditut jälkilaskelmat.
Yhtiön tulee korjata jälkilaskelmia siten, että yhtiö esittää jälkilaskelmissa ei-tasattavista tilikaudelta ja edellisiltä tilikausilta kertyneiden yli- tai alijäämien lisäksi myös tasattavista hoito- ja rahoitusmenoista tilikaudelta ja edellisiltä tilikausilta vuodesta 2011 alkaen kertyneet yli- tai alijäämät. Tämä koskee sekä kohdekohtaisia jälkilaskelmia että yhtiökohtaista jälkilaskelmaa.
 Kohdekohtaisista jälkilaskelmista tarkastusketomuksessa kirjoitetaan mm. seuraavaa:
Vuoden 2012 jälkilaskelmassa kohteissa Paciuksenkaari 10 ja 12 on vautumisiin siirretty vastiketuottoja yhteensä [TIEDOT PEITETTY MUSTALLA VÄRILLÄ]. Yhtiön vastiketuotot  eivät kuitenkaan ole toteutuneet täysimääräisinä, joten varautumiseen ei ARAn käsityksen mukaan ole voinut kertyä edellä mainittua summaa. Tasattavien kulujen ylijäämänä  yhtiö esittää [TIETO PEITETTY] sekä kohde- että yhteisökohtaisesti, joten yhtiö on siirtänyt hoito- ja rahoitusmenojen katteeksi kertyneet ylijäämät varautumisiin, mikä on  omakustannusperiaatteen vastaista.
Jyväskylän Wellamonpuiston (liite 2) jälkilaskelmassa ei ole huomautettavaa. Keravan Sariolanmäen (liite 3) vuoden 2012 jälkilaskelmassa [TIEDOT PEITETTY MUSTALLA VÄRILLÄ], mitä tilinpäätöksessä. Paciuksenkaari 10 - 12 (liite 4) vuoden 2011 jälkilaskelmassa [TIEDOT PEITETTY MUSTALLA VÄRILLÄ] ja vuonna 2012  [TIEDOT PEITETTY MUSTALLA VÄRILLÄ] on esitetty [TIEDOT PEITETTY MUSTALLA VÄRILLÄ] tilinpäätökseen verrattuna.  Jälkilaskelmat perustuvat kirjanpitoon joten yhtiön laatimat jälkilaskelmat tulee täsmätä kirjanpidosta saatuihin laskelmiin. Yhtiön tapaamisessa antaman selvityksen mukaan raporttipohjasta on jäänyt menotili pois, minkä vuoksi tuloslaskelman ja jälkilaskelman summat eroavat toisistaan. Yhtiö tarkastaa, mistä tilistä on kyse ja korjaa asian.

Kommentti:


Tarkastuskertomuksesta ei käy ilmi, onko "raporttipohjasta pois jäänyt menotili" jo löytynyt. Onko yhtiö jo tarkastanut, mistä tilistä on kyse, ja korjannut asian?

Kaikista ARAn AVAIN Asumisoikeus Oy:lle vuosina 2012 - 2013 antamista käyttövastikelaskelmia ja jälkilaskelmia koskevista ohjeistuksista huolimatta huomautettavaa jäi vielä vuoden 2014 joulukuussa valmistuneeseen valvontatarkastuksen tarkastuskertomukseen. Mitä se kertoo ko. "yleishyödyllisestä yhteisöstä" ja sen henkilöstöstä?

Ympäristöministeriö ja ARA eivät ole suostuneet vastaamaan kysymykseen, onko tietojen peittäminen ARAn tarkastuskertomuksessa ja sen liitteenä olevassa Deloitte & Touche Oy:n valvontatarkastusraportissa sekä monien tärkeiden liitteiden poisjättäminen tarkastuskeromuksesta tehty AVAIN Asumisoikeus Oy:n vaatimuksesta vai ARAn omasta aloitteesta. Tämän kirjoittajan pyytäessä ympäristöministeriöltä sensuroimatonta versiota ARAn tarkastuskertomuksesta hallitussihteeri Juha Post vastasi 20.2.2015 mm. seuraavaa:
Pyydätte jälleen kirjeessänne saada alkuperäisen version tarkastusraporteista. Tarkastusraportit ovat osittain salaisia julkisuuslain (621/1999) 24.1 §:n 20 kohdan mukaisesti. Salassa pidettävät kohdat koskevat yhtiön liikesalaisuuksia, mutta muilta osin tarkastuskertomus on julkinen. Asian kannalta ei ole merkitystä sillä, kuka raporttia on pyytänyt salaiseksi, vaan salassa pidettävät kohdat salataan, jos lain edellytykset täyttyvät.
Vastauksessaan Post jättää kertomatta, vaatiko AVAIN Asumisoikeus Oy raporteissa peitettyjen tietojen salaamista vai tekikö ARA salauksen yhtiön puolesta "virkatyönä" ennen kuin lähetti kopiot raporteista niitä pyytäneille asukkaiden edustajille. Tietojen salaaminen asukkailta liikesalaisuuden perusteella osoittaa, kuinka huonosti tuo periaate sopii "yleishyödyllisiin yhteisöihin", joiden toiminnan tulisi olla avointa ja läpinäkyvää - ainakin asukkaille, kaiken maksajille "yhteisöissään".


24  JÄLKILASKELMAFARSSIN JÄLKIPUINTIA


Jälkilaskelmafarssi on hyvä esimerkki siitä, mihin ympäristöministeriön huono lain valmistelu voi pahimmillaan johtaa. Vuoden 2010 laki asumisoikeuslain muuttamisesta on osoittautunut torsoksi ja tulkinnanvaraiseksi, jota asumisoikeusyhtiöt ovat käyttäneet hyväkseen vastustaessaan ARAn ohjeita "laskelmien" korjaamiseksi. ARAn mukaan "laissa on jälleen pieni virhe". Jotta ympäristöministeriö lain valmistelijana ja eduskunta lain säätäjänä eivät olisi joutuneet häpeään, niin asuntoministeri Kiuru ilmoitti, että "asumisoikeuslaissa ei ole virhettä".

ARAn vastauksessa (ARA 22.1.2015, Dnro 20619/082/14) tämän kirjoittajan kysymyksiin apulaisjohtaja Heli Huuhka ja ylitarkastaja Mikko Laakso kirjoittavat "virheestä" seuraavaa:
Asumisoikeuslaissa ei ole virhettä. Asumisoikeusyhtiöt ovat laatineet vuoden 2011 käyttövastikelaskelmissa kulut jaoteltuna hoito- ja rahoitusmenoihin, mutta vuoden 2011 jälkilaskelmissa kulut tuli esittää jaoteltuina ei-tasattaviin hoitomenoihin, tasattaviin hoito- ja rahoitusmenoihin ja varautumisiin, mikä on voinut vaikeuttaa jälkilaskelmien laatimista.
Olipa laissa virhe tai ei, niin ARAn ylitarkastaja Mirja Suopanki kiiruhti 24.8.2012 antamaan AVAIN Asumisoikeus Oy:lle ja todennäköisesti muillekin "yhteisöille" myönnytyksiä lain noudattamisessa. Tiedusteltaessa ympäristöministeriöltä 22.12.2014, että...
Onko ylitarkastaja Suopankilla ollut lakiin perustuva oikeus niihin myönnytyksiin asumisoikeuslain noudattamisessa, joita hän on tehnyt ARAn käyttövastikeoppaan loppuun liitetyssä sähköpostiviestissään AVAIN Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtajalle? 
... niin kansliapäällikkö Hannele Pokka ja hallitussihteeri Juha Post vastasivat 7.1.2015 seuraavaa:
Laillisuusvalvonta hallinnossa tarkoitaa voimassa olevan oikeusjärjestyksen ja hyvän hallintotavan noudattamisen varmistamista viranomaisten toiminnassa ja päätöksenteossa. Laillisuusvalvonnan piiriin ei kuitenkaan kuulu virkatoiminnan tarkoituksenmukaisuuden valvonta eikä siinä puututa hallinnollisen päätösvallan käyttöön yksittäisissä tapauksissa.
Tämän kirjoituksen kohdassa 17 kerrotaan, että kirjeessään (Dnro 18659/651/12) AVAIN Asumisoikeus Oy:lle 17.4.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) johtaja Kari Salmi ja ylitarkastaja Mirja Suopanki kirjoittavat, että...
Tarkastuksessa havaitut puutteet tulee korjata vuoden 2012 jälkilaskelmiin ja vuoden 2014 käyttövastikelaskelmiin. ARA tulee erikseen pyytämään edellä mainitut asiakirjat tarkastettavakseen. 
ARAn vastauksessa (ARA 22.1.2015, Dnro 20619/082/14) tämän kirjoittajan kysymyksiin kirjoitetaan myönnytysten antamisesta asumisoikeuslain noudattamisessa  mm. seuraavaa (lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan):
Kysyitte, onko Mirja Suopankilla ja Kari Salmella ollut lakiin perustuvaa oikeutta vaatia AVAIN Asumisoikeus Oy:ä korjaamaan käyttövastike- ja jälkilaskelmissa havaitut puutteet vasta seuraavan vuoden laskelmiin.
Tarkastuksessa havaitut puutteet on ARA vaatinut kaikkien yhtiöiden kohdalla korjaamaan seuraavan vuoden laskelmiin. ARAn suorittama valvonta on pääsääntöisesti ns. jälkikäteisvalvontaa.
Käyttövastikelaskelmista yhteishallintolaissa (649/1990) on säännös, jonka mukaan asukastoimikunnalla, jos sellainen on valittu kohteelle, on oikeus osallistua vuokranmääritysyksikköön kuuluvien talojen vuokranmääritysesitysten (käyttövastikelaskelma, talousarvio) valmisteluun ja neuvotella ja antaa lausunto talousarvioesityksestä. Asukkaiden kokous tulee omistajan, jollei asukastoimikuntaa ole, kutsua kerran kalenterivuodessa koolle käsittelemään yhteishallintolaissa säädettyjä asioita, joihin kuuluu esimerkiksi käyttövastikelaskelmista lausuntojen antaminen. Jos yhden kohteen käyttövastikelaskelmaa muutetaan ARAN vaatimuksesta, on asumisoikeuslaissa säädös, jonka mukaan tasauksen perusteet tulee esittää asukkaille. Tasauksen perusteiden esittämiseksi yhtiön tulisi järjestää uudet asukaskokoukset. AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä tämä tarkoittaisi 237:n kokouksen järjestämistä.
Käyttövastikelaskelmien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että siinä vaiheessa, kun ARA tarkastaa yhtiöiden käyttövastikelaskelmat, on yhtiökokous jo hyväksynyt perittävät käyttövastikkeet ja korotuskirjeet ovat lähetetty asukkaille.
Jälkilaskelmien ollessa kyseessä koko yhtiön jälkilaskelma tulee asumisoikeuslain mukaan esittää toimintakertomuksen liitteenä. Tilinpäätös vahvistetaan osakeyhtiölain (624/2006) mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilinpäätöksestä. Kun yhtiökokous on vahvistanut tilinpäätöksen, ei jälkilaskelmaa voi enää muuttaa [huom!]. Koko yhtiön jälkilaskelma muodostuu kohteiden jälkilaskelmasta.
 Apulaisjohtaja Heli Huuhka
Ylitarkastaja Mikko Laakso

Summa summarum

Loppujen lopuksi monivaiheinen jälkilaskelmafarssi voidaan tiivistää kolmeen päävaiheeseen: Aluksi väitettiin, että asumisoikeuslaissa on virhe, sitten todettiin, että asumisoikeuslaissa ei ole virhettä. Lopuksi apuun keksittiin osakeyhtiölaki, jonka mukaan tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen ei jälkilaskelmaa voi enää muuttaa, vaikka se olisi lain vastainen. Toisin sanoen porsaanreikiä täynnä olevasta lainsäädännöstä löytyi taas jälleen kerran reikä, joista ympäristöministeriön säädösvalmistelun "nollasummapelin" kaksi vahvinta pelaajaa - valtio ja asumisoikeusyhtiöt - pääsivät livahtamaan kuin koira veräjästä. Asukkaiden suuri massa juuttui reikään - taas jälleen kerran. "Nollasummapelissä" ARA sai siipeensä "yhteisöiltä", mutta asukkaat saivat turpiinsa.

Ympäristöministeriö-blogin kirjoituksissa 4.4.2015, 6.4.2015, 18.4.2015 ja 27.4.2015 on tarkasteltu ympäristöministeriön asumisoikeusasumista koskevan säädösvalmistelun keskeisiä periaatteita "tasapainottamista" ja "nollasummapeliä", jotka ovat kääntäneet alunperin ehkä hyvääkin tarkoittavat lakihankkeet asukkaiden tappioksi.





torstai 26. maaliskuuta 2015

LOHJAN LAGUS - VAPAARAHOITTEISTEN RIVITALOASUNTOJEN SIIRTÄMINEN AVAIN ASUMISOIKEUS OY:ÖÖN


Eilinen blogikirjoitus koski Avaran kaupaksi käymättömien vapaarahoitteisten omakotitalojen siirtämistä AVAIN Asumisoikeus Oy:öön ARAn hyväksynnällä vuonna 2009. Vantaan Ilolan omakotitalot eivät todennäköisesti olleet ainoat vapaarahoitteiset talot, jotka muutettiin AVAIn Asumisoikeus Oy:n asumisoikeusasunnoiksi ARAn avustukslla. Länsi-Uudenmaa –lehdessä Sari Mattila kirjoitti 3.6.3009 otsikolla ”Haikarin asumisoikeusasunnoista suurin osa vielä tyhjänä”, että ”Lohjan Haikarin uusissa asumisoikeusasunnoista vain kahdessa asutaan. Kaikkiaan kuudessa rivitalossa on 20 asuntoa.”

Mattilan mukaan ”Alun perin kiinteistöalan konserni Avaran rakennuttamat asunnot piti myydä omistusasunnoiksi, mutta markkinoiden hyytyminen muutti tilannetta”. Mattilan mukaan asunto-osakeyhtiö Lohjan Lagus muutettiin asumisoikeusasunnoiksi helmikuussa 2009.

AVAIN Asumisoikeus Oy:n asuntohakusivuilta löytyy Lohjan Lagus, jonka kerrotaan olevan ”Lohjan palveluiden tuntumassa Haikarin luonnonkauniilla asuinalueella Lohjajärven läheisyydessä, sijaitseva tasokas rivitaloyhtiö”. Lisäksi kerrotaan, että asuntoja on 20 ja rakennusvuosi 2009 ja että keskimääräinen käyttövastike on 11,78 €/m2. Todennäköisesti kysymyksessä on siis sama kohde, josta Sari Mattila kirjoitti Länsi-Uudenmaassa 3.6.2009.

Todettakoon, että AVAIN Asumisoikeus Oy:n asuntohakusivuilta löytyy myös tämän kirjoittajan Lohjan Lagusta 12 vuotta vanhempi ja varustetasoltaan alhaisempi kerrostalokohde, jonka keskimääräiseksi käyttövastikkeeksi ilmoitetaan lähes sama summa, vaikka asuntoja on yli kaksinkertainen määrä. Sama koskee aikaisemmin mainittuja Vantaan omakotitaloja. Tämäkin todistaa, että käyttövastikkeiden hämärän tasausjärjestelmän vallitessa kerrostalokohteilta ”tasataan” omakotitalo- ja rivitalokohteiden hyväksi, vaikka asumisviihtyvyys omine pihoineen jne. on jälkimmäisissä parempi.

Tasausjärjestelmä mahdollistaa myös tyhjien asuntojen vastikkeiden ”tasaamisen” muiden kohteiden vastikkeissa. Mattilan kirjoitus on kesäkuulta 2009, joten Lohjan Laguksen tyhjien asuntojen vastikkeet joutuivat todennäköisesti AVAIN Asumisoikeus Oy:n muiden kohteiden asukkaiden maksettaviksi. Jos kesäkuussa 2009 asuttiin vain kahdessa asunnossa, niin missä tahdissa jäljellä olevat asunnot saivat asukkaansa?

Asumisoikeusasuntoja säätelee laki, jonka mukaan asunnon saamiseen vaikuttaa mm. alle 55-vuotiaan hakijan varallisuus ja elämäntilanne. Mattilan kirjoituksen aikaan Lohjan Haikarin asumisoikeusasunnoissa vain kahdessa asuttiin. Mattilan mukaan Avaran viestintäpäällikkö Riitta Laitala oli kertonut, että ”Haikaran aso-asunnoissahan tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että koska hakijoita on ollut vähemmän kuin asuntoja, varakkaatkin hakijat otetaan huomioon”.

Vantaan Ilolan erillistalojen/omakotitalojen tapauksessa ARA tuli apuun hyväksymällä alunperin lokakuussa 2008 valmistuneille vapaarahoitteisille erillistaloille/omakotitaloille korkotukilainat huhtikuussa 2009. Tapahtuiko Lohjan Laguksen kohdalla vastaavalla tavalla eli jo valmistuneille taloille/asunnoille myönnettiin korkotukilainat jälkikäteen?

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

VAPAARAHOITTEISTEN OMAKOTITALOJEN SIIRTÄMINEN AVAIN ASUMISOIKEUS OY:ÖÖN


Blogin aikaisemmissa kirjoituksissa on tarkasteltu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kyseenalaista toimintaa valvontaviranomaisena AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyissä vuosina 2007 - 2010 ja AVAIN Asumisoikeus Oy:n vuosien 2006-2007 laittoman sijoitustoiminnan käsittelyssä. ARAn häpeälliseen historiaan yleishyödyllisiä yhteisöjä valvovana viranomaisena kuuluu myös se, että se hyväksyi Avara-konsernin huonosti rakennettujen ja kaupaksi käymättömien vapaarahoitteisten omakotitalojen siirtämisen AVAIN Asumisoikeus Oy:öön  uonna 2009. Seuraavassa on kuvattu talojen siirtämisen taustaa ja seurauksia AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaille. (Otsikointi ja lihavoinnit ovat tämän kirjoittajan.)


1 Avaran myymättömien omakotitalojen siirtäminen AVAIN Asumisoikeus Oy:öön


Rakennuslehti kirjoitti talojen siirtämisestä 25.11.2010 otsikolla ”Avara siirsi kalliita omakotitaloja asumisoikeusyhtiöön” mm. seuraavaa:
Myymättömien asuntojensa kanssa vaikeuksiin ajautunut Avara helpotti ahdinkoaan fuusioimalla viisi Vantaalle valmistunutta gryndauskohdetta Avain Asumisoikeuteen vuonna 2009. Asumisoikeusasunnoiksi muutettiin yhteensä 14 myytäviksi rakennettua valmista omakotitaloa. Menettely tuli mahdolliseksi vuoden 2008 lopulla hyväksytyllä asetusmuutoksella, joka mahdollisti valmiiden ja rakenteilla olevien vapaarahoitteisten asuntojen muuttamisen jälkikäteen korkotukiasunnoiksi.
Avaran asumisoikeusasunnoiksi muuttamat omakotitalot olivat Ara-tuotannoksi isoja ja kalliita, vaikka ne mahtuivatkin suurin piirtein Aran kustannuspuitteeseen. Talojen keskipinta-ala vaihtelee runsaasta 120 neliöstä yli 130 neliöön. Valtio takasi 14 taloon noin 3,9 miljoonan euron korkotukilainan, mikä tekee taloa kohti noin 277 000 euroa. Asukkaan omarahoituksen kanssa talojen keskihinnat nousevat yli 325 000 euroon.
Asunnot valmistuivat lokakuussa 2008 ja Ara päätti niiden korkotukilainoista huhtikuussa 2009. Asumisoikeusasukkaat ovat olleet huolissaan asumiskustannustensa noususta. Mielenkiintoista on, miten Avain Asumisoikeus onnistuu tasaamaan asukkaiden kesken oikeudenmukaisesti kustannukset, jotka syntyvät kerrostaloasunnoista ja kalliista omakotitaloista. Kaikkien asukkaiden maksettavaksi lankeava suhteellinen lainarasitus ainakin on omakotitaloissa suurempi kuin kerrostaloasunnoissa.
Rakennuslehden artikkelissa viitataan vuoden 2008 lopulla hyväksyttyyn asetusmuutokseen, joka mahdollisti valmiiden ja rakenteilla olevien vapaarahoitteisten asuntojen muuttamisen jälkikäteen korkotukiasunnoiksi. Lehden mukaan gryndausasuntojen muuttaminen jälkikäteen Ara-tuotannoksi sallittiin, koska rakennusliikkeille ja rakennuttajille oli jäämässä vapaarahoitteisia asuntoja käsiin. Asuntoministeri Jan Vapaavuori perusteli menettelyä sillä, että näin saadaan paremmin vastattua vuokra- ja asumisoikeusasuntojen kovaan kysyntään. Vapaavuoren mukaan "Samalla vapautetaan myymättä oleviin asuntoihin sitoutuneita pääomia uustuotantoon". Rakennuslehden artikkeliin liittyvällä keskustelupalstalla kirjoitettiin 25.11.2010:
Mitä taas asuntoministeri Vapaavuoreen tulee, häneltä löytyy aina selitys joka asiaan kuten nytkin. Asumisoikeusasukkaana toivoisi, että selitysten asemesta asuntoministeri keskittyisi asumisoikeusjärjestelmän epäkohtien poistamiseen. Silloin ei tarvitsisi selitellä niin paljon.

2 Siirtämisen syynä Avaran kassakriisi


Lappeenrannan korkeakoulusta (nyk. yliopisto) ekonomiksi valmistunut Perttu Liukku valittiin kuntien omistaman YH-Suomi Oy:n toimitusjohtajaksi vuonna 2003. YH-Suomi (Avara Suomi Oy) oli tuohon aikaan Suomen suurimpia vuokra-asuntojen rakennuttajia. Toimitusjohtaja Liukun "strategia" syöksi Avaran kassakriisiin vuoden 2009 alussa ja myöhemmin yhtiön pilkkomiseen. Liukun strategia ja Avaran tragedia sai huomiota myös tiedotusvälineissä:
Kauppalehti kirjoitti 7.3.2008, että Avara Oy:ksi muuttunut yhtiö [YH-Suomi] uudistaa strategiaansa. Yleishyödylliseen rakentamiseen otetaan etäisyyttä ja jatkossa yhtiö keskittyy vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ja kiinteistöliiketoimintaan. Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli 173 miljoonaa euroa. - Uusi nimi ja tarkistettu strategia vastaavat paremmin muuttunutta omistajataustaamme ja poistavat arvoristiriidan vanhan nimen kanssa, sanoo Liukku. (Kauppalehti.fi 9.3.2008.)
Taloussanomat kirjoitti 14.4.2008, että YH-Suomi muuttui Avaraksi maaliskuussa. Konserni aikoo luopua yleishyödyllisten asuntojen rakentamisesta ja keskittyä omistusasuntoihin ja kiinteistösijoittamiseen. Avara-konserni omistaa yli 19 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa. (Taloussanomat 14.4.2008.)
Helsingin Sanomat kirjoitti 9.11.2010, että ekonomi Perttu Liukku valitiin kuntien omistaman YH-Suomi Oy:n toimitusjohtajaksi vuonna 2003. YH-Suomi oli tuohon aikaan Suomen suurimpia vuokra-asuntojen rakennuttajia. Liukun aikana yhtiö siirsi painopisteen omistusasuntojen gryndaamiseen ja ilmoitti, ettei sen strategiaan kuulu enää vuokra-asuntojen rakennuttaminen. (HS 9.11.2010.)
Helsingin Sanomat kirjoitti 10.7.2009, että Avara-konserni oli alkuvuodesta ajautumassa kassakriisiin. Näin kertoi eräs Avaran hallituksen jäsenistä nimettömästi. Taloudellinen tilanne helpotti hieman keväällä, kun Avara sai kaupaksi jonkin verran myymättömiä asuntoja. -- Avaran toimitusjohtajan Perttu Liukun valitsema strategia voimistaa kiinteistöalan konsernin Avaran omistusasuntotuotantoa on saanut osakseen kritiikkiä.-- Hankkeet olivat suuria ja näyttäviä kuten yli 700 000 euroa maksavat luksustalot Herttoniemenrannassa. Osa niistä on yhä myymättä. -- Nyt yhtiössä harkitaankin kovan rahan rakennuttamisen alasajoa. (Helsingin Sanomat 10.7.2009.)
Kauppalehden keskustelupalstalla nimimerkki Johtomies kirjoitti 13.7.2009 otsikon ”Avara kävi lähellä kassakriisiä” alla: ”Hesarin lauantai 13.07 lehdessä oli juttua Avaran epäonnistuneesta strategiasta muuttua yleishyödyllisestä rakennuttajasta kovan rahan rakennuttajaksi. Tämän johdosta yhtiö oli Hesarin mukaan lähellä kassakriisiä, joka kuitenkin helpotti kun yhtiö sai muutaman asunnon myytyä. Ilmeisesti ongelmat eivät ole ohi ja toimitusjohtajan asema on koetuksella jutun mukaan. (Kauppalehti.fi 13.7.2009.)
Helsingin Sanomat kirjoitti 1.9.2009, että Avara-konserni pilkotaan kahdeksi yhtiöksi. Samalla nykyinen toimitusjohtaja Perttu Liukku, 33, saa potkut. Hän jää kuitenkin uusiin yhtiöihin isoksi henkilöomistajaksi. Liukun osakepotin arvo on runsas kolme miljoonaa euroa. (HS 1.9.2009.)
Keskisuomalainen kirjoitti 2.9.2009, että kiinteistöyhtiö Avara Suomi jaetaan kahtia. Lehden mukaan toimitusjohtaja Liukku ei lähde Avarasta tyhjin käsin. Liukku omistaa Avaran E-osakkeita noin kolmen miljoonan euron edestä. Avaran johto sai vuonna 2006 yhtiön osakkeita edullisesti osakeannissa. Avaran hallituksen puheenjohtaja Ilpo Saarinen vahvistaa, että Liukku saa pitää osakkeensa. (Keskisuomalainen 2.9.2009.)
Avara-konsernin ”uusi strategia” puhutti aikoinaan myös kuntaomistajia. Näin esimerkiksi Lahden kaupunkia kuten kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 7.4.2008 (253 §) käy ilmi:
Yhtiön toimitusjohtaja Perttu Liukku kertoi yhtiön uudesta strategiasta Kauppalehdessä 7.3.2008 todeten samana päivänä tapahtuneen nimenmuutoksen ja tarkistetun strategian vastaavan paremmin yhtiön muuttunutta omistajataustaa, siis sijoittajaintressiä. Yleishyödylliseen rakentamiseen otetaan kertoman mukaan etäisyyttä ja jatkossa yhtiö keskittyy vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ja kiinteistöliiketoimintaan. Tarkoituksena on tehdä kiinteistösijoituksia 100 miljoonan euron verran vuodessa, eli nostaa niitä 30 prosentilla. Vaadittava lisärahoitus hoituu Liukun mukaan pääomistajien avulla, mikä siis tarkoittaa, edellä oletetun kehityksen toteutumista tulevine osakeanteineen. Helsingin Sanomissa, edelleen 7.3.2008, Liukku kertoi kuntaomistajilla olevan yhtiössä lähinnä sijoittajaintressi, koska aika on ajanut ohi siitä, että yhtiö olisi osakaskunnalle hovihankkija.
Lahden kaupunginhallituksen mukaan ”Avara-Suomi Oy:n liiketoimintamalli, johon kuuluu keskeisesti myös asuntotuotanto ja –sijoittaminen Venäjällä, ei nykymuodossaan vastaa Lahden kaupungin ja muiden kuntaomistajien intressejä”. Kaupunginhallituksen pöytäkirjassa (253 §) kirjoitetaan, kuinka Avara-Suomi Oy:n toimitusjohtaja Perttu Liukku kertoi lehdistötiedotteessa 9.2.2007 Venäjän liiketoiminnasta seuraavasti:
Siirtyminen Venäjän markkinoille on ollut strategisena suunnitelmanamme jo pitkän aikaa. Suomalaisella markkinalla emme pysty kasvamaan riittävästi, sillä täällä uusissa kohteissa investointihinta ja vuokratuotto eivät kohtaa. Olemme tehneet tutkimustyötä Venäjän alueen markkinoista jo useamman vuoden ajan. Kysyntä länsimaisten asuntojen tyyppisistä asunnoista on kova, ja kokoluokaltaan esimerkiksi Pietarin markkinat vastaavat Suomen koko markkinaa. Lisäksi siellä ei toimi tällä hetkellä instanssia, joka omistaisi vuokra-asuntoja.
Näin siis Lahden kaupunginhallitus 7.4.2008 (253 §). Lahden kaupunki luopui omistuksestaan Avarassa hyväksymällä Avara Suomi Oy:n osakkeiden ostotarjouksen. Näin taisi tehdä joku muukin suuri kaupunki. Se oli varmasti viisas ratkaisu, koska tiedotusvälineiden mukaan Avara joutui jonkun ajan kuluttua kassakriisiin. Ennen niin mahtava Avara-konserni on nykyisin pilkottu.

3 Avaran ja Finndomon riita siirrettyjen talojen rakennusvirheistä


Rakennuslehti kirjoitti 24.3.2011 otsikolla "Finndomo ja Avara tappelevat oikeudessa 30 valmistalosta" mm. seuraavaa:
Avara Suomi Oy ja Finndomo Oy allekirjoittivat 28.6.2007 urakkasopimuksen 30 valmistalosta Vantaan Ilolassa. Vuonna 2008 Finndomo haastoi Avaran oikeuteen lähes 2 miljoonan euron maksamatta jääneestä maksuerästä. Vuonna 2010 Avara haastoi puolestaan Finndomon oikeuteen suorituksessa olleista virheistä, urakan viivästymissakoista, virheistä ja viivästymisistä aiheutuneista myyntitappioista ja muista vahingoista sekä asukkaiden vaatimuksista yli 5,3 miljoonan euron summasta. Asiaa käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa 29.4.2011. 
Finndomo spekuloi haasteessa, että Avaran maksuhäiriössä on kyse Avaran omasta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta sekä asuntomarkkinoiden laskusuhdanteesta johtuvasta ongelmasta kohteen myynnissä. Avara oli jättänyt merkittävän osan (1,9 miljoonaa euroa) urakkasummasta maksamatta jo keväällä 2008, jolloin Avara ei ollut Finndomon mukaan vielä reklamoinut virheistä.
Rakennuslehti kirjoitti 24.3.2011 Finndomon ja Avaran riitelystä myös otsikoilla ”Asuntoja ei voitu myydä virheiden takia, siirrettiin asumisoikeusasukkaille” mm. seuraavaa:
Finndomon ja Avaran riitelyssä 30 pientalon rakennusvirheistä ja maksamattomista laskuista on mielenkiintoinen yksityiskohta. Avara vaatii Finndomolta korvausta lukuisten rakennusvirheiden lisäksi myös siitä, että sen gryndaamat pientalot eivät kelvanneet omistusasunnoiksi ja ne jouduttiin myymään Avain Asumisoikeus Oy:öön säännellyllä hinnalla. Asumisoikeusasukkaille päätyneiden asuntojen kuntoa koskevat arviot eivät ole mairittelevia.
Rakennuslehden uutisten mukaan asukkaat olivat tuolloin asuneet Vantaan Ilolan kohteessa jo pari vuotta. Uutisten mukaan talojen rakentaja Finndomo oli haastanut Avaran oikeuteen maksamattomista laskuista. Finndomon kanteessa väitettiin, että Avara oli jättänyt sille maksuja maksamatta oman vaikean taloustilanteensa ja asuntojen myyntiongelmien takia. Nyt Finndomo ja Avara ovat jo sopineet kiistansa.

4 Talot Avain Asumisoikeus Oy:n asukkaiden riesaksi


Rakennuslehden kirjoituksissa ja niiden kommenteissa esitettiin aiheellinen kysymys siitä, miten Avain Asumisoikeus Oy on tasannut/tasaa asukkaiden kesken kustannukset, jotka syntyvät  kalliista omakotitaloista ja niiden mittavista korjauksista, vaikka Avara ja Finndomo olisivat pääasiassa vastanneetkin korjauksista? Toimitusjohtaja Toveri on kertonut, että korjattavat asunnot olivat tyhjillään noin neljä viikkoa, ja että Avain Asumisoikeus Oy hoiti asukkaille läheltä tilapäisen samantasoisen asunnon, hoiti muuttolaatikot ja muuttojärjestelyt niihin ja muuton takaisin korjattuun asuntoon. Mutta Avain Asumisoikeus Oy ei ole kertonut asukkaille vielä tänä päivänäkään, miten se tasaa vastikkeet omakotitalojen ja yhtiön kerrostalojen kesken.

Rakennuslehden haastattelussa Avain Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Maarit Toveri kertoi, että heidän kannaltaan yhteistyö kaikkien osapuolten välillä toimi korjausasiassa hyvin: "Riita oli puhtaasti Avaran ja Finndomon välinen asia. Meille ainoa yhteistyökumppani on ollut Avara." Toveri ei kertonut sitä, että AVAIN Asumisoikeus Oy:n nykyinen enemmistöomistaja ja määräysvallan käyttäjä on samainen Perttu Liukku, joka toimi Avara-konsernin toimitusjohtajana, kun huonosti rakennetut vapaarahoitteiset kalliit talot siirrettiin AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaiden riesaksi. Tämäkin härski operaatio suoritettiin ARAn avustuksella, kun lainsäädäntö oli sopivasti "muuttunut" muutamaa kuukautta aikaisemmin operaatiolle suotuisaksi. Toveri ei myöskään kertonut, onko AVAIN Asumisoikeus Oy:n muille asukkaille aiheutunut mitään kustannuksia muodossa tai toisessa (esim. käyttövastikkeiden tasausjärjestelmän muodossa) ko. huonosti rakennetteujen talojen siirtämisestä AVAIN Asumisoikeus Oy:öön. Paljon olisi selvitettävää tämän "yleishyödyllisen" yhtiön historiassa!

5 ARA - siellä aina ystävä


Myymättä jääneiden kalliiden ja huonokuntoisten vapaarahoitteisten omakotitalojen siirtäminen yleishyödylliseen asumisoikeusyhtiöön voi olla laillista, jos laki on niin laadittu, mutta onko se eettisesti/moraalisesti hyväksyttävää ja sopusoinnussa yleishyödyllisyysajattelun kanssa? ARAn toimintaa voidaan arvostella siitä syystä, että se kiiruhti auttamaan Avaraa ja sen silloista toimitusjohtajaa Perttua Liukkua hyväksymällä vapaarahoitteisten omakotitalojen siirtämisen yleishyödylliseen asumisoikeusyhtiöön vaivautumatta selvittämään, millaisista omakotitaloista oli kysymys ja miten käyttövastikkeet tasataan niiden ja Avaimen muiden kohteiden välillä. Käyttövastikkeiden hämärän tasausjärjestelmän johdosta me kerrostalojenkin asukkaat osallistumme noiden alun perin vapaarahoitteisten omakotitalojen lainojen maksamiseen.

Useilla eri keskustelupalstoilla on vuosien varrella ihmetelty ARAn toimintaa yleishyödyllisiä yhteisöjä valvovana viranomaisena. Eniten on ihmetelty ARAn toimintaa Avara-konsernin ja AVAIN Asumisoikeus Oy:n suhteen. ARA on aina kiiruhtanut apuun ja osoittanut suurta ymmärrystä, kun ko. tahot ovat saattaneet itsensä johonkin pulaan. Samalla se on ollut kovakorvainen asukkaiden paitsi "yhteisöjään" niin myös siihen itseensä kohdistamaa kritiikkiä kohtaan.

ARAn tyyppivastauksia asukkaiden kanteluihin ja yhtiönsä toimintaa koskeviin kyselyihin ovat olleet ja ovat edelleen seuraavanlaisia:
Asia ei kuulu ARAn toimivaltaan.
ARA ei voi toimia asumisoikeustaloasukkaiden asiamiehenä.
ARA on vastannut esittämiinne kysymyksiin siltä osin, kun se on mahdollista vaarantamatta ARA:n valvontatehtävän puolueettomuutta.
Näin asukkaat vetävät aina vesiperän kannellessaan ARAlle yhtiöitään koskevissa asioissa. Sen sijaan asumisoikeusyhtiöt ja niiden omistajatahot voivat sanoa: ARA – siellä aina ystävä!